Ukin Uutiset

Viikolla 21 (18.-24.5.) Uudessakaupungissa asukkaiden (yksitysiten kuluttajien) hiilidioksidipäästöt ilmakehään olivat 1.375 tonnia hiilidioksidia eli 87 kiloa asukasta kohti. Muutos edelliseen viikkoon verrattuna on -20 prosenttia. Koko Suomen keskiarvoon verrattuna uusikaupunkilaisen päästöt olivat 4 kiloa pienemmät. Uudenkaupungin osuus maakunnan päästöistä oli 3 prosenttia.

Mynämäellä päästöt olivat viikolla 21 noin 860 tonnia eli 107 kiloa asukasta kohti eli -10 prosenttia vähemmän kuin edellisellä viikolla. Varsinais-Suomessa vastaavat päästöt olivat 42.000 tonnia eli 91 kiloa asukasta kohti. Koko Suomen päästöt olivat 482.000 tonnia eli 91 kiloa asukasta kohti eli -15 prosenttia pienemmät kuin edellisellä viikolla.

Laskennassa ovat mukana päästöt, joihin kuluttajat voivat vaikuttaa: sähkönkulutus (viikolla 21 noin 20 prosenttia päästöistä), käyttöveden ja rakennusten lämmitys (34 prosenttia) ja tieliikenne (45 prosenttia). Teollisuuden, maatalouden ja jätehuollon päästöt eivät ole mukana tässä seurannassa.

Yksin Yaran vuosittaiset kasvihuonekaasujen päästöt ovat noin 1,2 miljoonaa tonnia. Ilman Yaraa Uudenkaupungin vuotuiset päästöt ovat olleet noin 160.000 - 180.000 tonnia, eli keskimäärin noin 10,7 tonnia asukasta kohti. Uusikaupunkilaisen henkilökohtainen hiilijalanjälki on noin 6,9 tonnia (6.900 kiloa) vuodessa, kun teollisuutta, maataloutta ja jätehuoltoa ei lasketa mukaan. Pienasunnossa asuvan, autottoman, pyöräilevän ja lähiruokaa syövän ”ekoasukkaan” keskimääräinen hiilijalanjälki on 3.000 – 4.500 kiloa vuodessa.

HARTON BLOGI
Kaikenlaisia juttuja. Harto Forss. Eläkeläinen, entinen Kemiran Ugin tehtaiden pääluottamusmies. Tällä hetkellä valtuustossa ja hallituksessa.

Maanantaipäivän (25.5.) valtuusto istuu strategiaseminaarissa koko päivän. Ketkä sitten istuvatkin. Ollaan poissa, ravataan puhelimessa, käydään työpaikalla ja ties missä. Baarissa ei tällä kertaa taideta istua, sillä päivä päättyy televisioitavaan kokoukseen. Strategia on loppusuoralla. Viimeiset hienot oivallukset kirjataan. Strategiassa lähdetään siitä, että kaupunki lähtee nousukiitoon. Ei koskaan tehdä strategiaa tavoitteena jossa oletetaan toimintojen menevän päin prinkkalaa. Mitä järkeä sellaisessa olisikaan. Ei ole ongelma johtaa yritystä tai kaupunkia nousun aikana. Laskun aikana tarvitaan taitoa. Tulot putoaa, mutta menoja on erittäin vaikea saada vähennettyä. (22.5.)

BLOGI: JORMA AALTONEN
Jorma Aaltonen kirjoittaa U:gin ja Turun poliittisesta päätöksenteosta.

Mietinkin nyt ankarasti, että mitä ovat ne ilmiöt ja tavoitteet, joiden ajamiseksi ollaan valmiit jopa rajoittamaan sananvapautta ? Jos ihmiset eivät saisi edes purnata julkisesti, asiat ovat todella huonosti. Tai vielä ylevämmin sanoen: jos toisinajattelijat eivät edes saisi julkaista ajatuksiaan, sellainen yhteiskunta (kaupunki) olisi kokonaisuutena vankila. (25.5.)

JUHA AALTOSEN BLOGI
Kirjoittaja on Juha Aaltonen, uusikaupunkilainen kaupunginvaltuutettu, rakennus- ja tietotekniikan ammattilainen.

Raken suotaival meren rannalla
Täysin omia ajatuksia Rainer Tähtiseltä (ps, kvaltuutettu., khall. jäsen) Uudestakaupungista ja paikallisesta päätöksenteosta. Paino lauseen sanalla "omia".

Viikko lomaa kaikesta. Meikäläisellä. Norjan vuonoissa rypeminen ja politiikan unohtaminen teki hyvää. Se on syy miksi blogissani on ollut viime päivät hiljaista. Ei mikään muu. Ei edes "isojen poikien" uhittelu. (25.5.)

Sinisten silmien takaa
Java Valkonen. Tavallisen PerSun ja ukilaisen väsyneen ja vanhan äijän näkemyksiä, kokemuksia ja vuodatuksia.

Uusikaupunki menettää vuodessa väkeään 100-150 asukkaan vauhdilla. Tämän faktan vahvistavat tilastot löydät Juha Aaltosen blogista. Samalla kaupunkilaisille toitotetaan kaupunkimme olevan yrittäjäystävällinen, dynaaminen ja aktiivinen. Tätä hehkutetaan mediassamme aina lukijoiden manipuloitiin asti! ... Jos olisimme yllä väietyn mukainen paikka, tännehän tulisi yrityksiä ja väkimäärämme kasvaisi. Nousukauden aikana olemme menettäneet lähes 10 prosenttia väestämme (Juha Aaltosen blogista löytyy tilasto). On selvä, että tässä tilanteessa on jotain tehtävä. Valittavana on kaksi tietä. (22.5.)

Uusimmat ja mielenkiintoisimmat havainnot Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen alueella.

Pyörteitä-hankkeen kuvataidepajan töitä on näytteillä Uudenkaupungin kirjaston Galleria Kirjavassa kesäkuun ajan. Työväentalolla kerran viikossa kokoontuneeseen ryhmään kuuluvat mm. Pauliina Ruottinen, Sonja Lohipuro, Sonja ”Tomppa” Vuoti ja Sanni Varjonen. Näyttelyssä on esillä töitä ryhmän muiltakin taiteilijanuorilta. Kuvataidepajaa ohjaavat Susanna Pihlaja ja Auli Sormunen. Pyörteitä-hanke kuuluu Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaan Myrsky-ohjelmaan, jonka rahoittamana Uudenkaupungissa toimii myös musa- ja tanssipaja. Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina.

MUOVISTA KRISTALLIA
Taidetalo Ars Aarras
Sairaalakatu 11, Uki
4.6.-30.8.2009
Ti-pe 11-17 ja la-su 12-15

Turun Taiteilijaseuran 85-vuotisjuhlavuoden teemallinen kesänäyttely. Teoksia 30 kuvataiteilijalta. Muovista-kristallia näyttelyn teoksilta edellytettiin, että niiden materiaalina käytetään kierrätysmuovia. Näin korostuvat kierrätyksen ja ekologisuuden merkitys. Taiteilijat ovat ottaneet haasteen vastaan, arjesta tutut esineet kuten cd-levyjen kannet, muovipullot, koeputket, lelut, papiljotit ja tiskiharjat ovat uudessa kontekstissaan kertomassa kuluttamisen koko kuvasta. Näyttelyssä otetaan kantaa, lähtökohtana on usein materiaalin alkuperä ja sen luoma näkökulma globaalin ongelman asetteluun. Muovi on todellakin aikamme kristallia, kuten useat työt osoittavat. Kristalli taas on rikkauden symboli, jolla on oma siirtymänsä magian ja kyynelten maailmassa.

Näyttelyn lähtökohta on tavallaan pelkistetty Marjaana Nukarisen työssä Kruunu (2009). Sisääntulotilaa hallitseva työ on tehty koeputkista, muovikirjaimista, muovipalloista ja metallista. Muovikirjaimin teoksen kehälle kirjoitettu lause Noli turbare circulos meos (kreik. Me mou tous kyklous taratte) sanoo itse asiassa länsimaisen muovikulttuurin syntysanat. Ne lausui syrakusalainen Arkhimedes, matemaatikko, filosofi, tutkija ja insinööri, jonka ajatusten pohjalle perustuu oma luonnon- ja tekninen tieteemme ja kulttuurimme. Lause kuuluu suomeksi: Älä sotke ympyröitäni!

Uudenkaupungin museossa avautuu ensi keskiviikkona kello 18 näyttely Uudenkaupungin seurakunnan kirkollisesta esineistöstä. Näyttely ”Häpeäpenkki ja hopeapikari” esittelee vuoden alussa aloittaneen uuden seurakunnan arvokasta kirkollista esinehistoriaa. Museon näyttelyssä esineitä on kaikista eri kappeliseurakunnista: Pyhämaasta, Kalannista, Lokalahdelta ja Uudestakaupungista. Näyttely jakautuu kahteen osaan, sillä osa näyttelystä on U:gin vanhassa kirkossa. Siellä esitellään ennen kaikkea hautausperinteeseen liittyviä esineitä.

Kesänäyttely Häpeäpenkki ja hopeapikari on avoinna Uudenkaupungin kulttuurihistoriallisessa museossa (Ylinenkatu 11) 27.5.-2.10. Vanhassa kirkossa oleva näyttelyn osa on avoinna 1.6.-19.8. Avoinna kesä-elokuussa arkisin 10-17, ke 10-20, viikonloppuisin 12-15. Muina aikoina ti-pe 12-17.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Uudenkaupungin seurakunnan ja museon kanssa. Näyttelyn tutkimustyöstä ja esinevalinnoista on vastannut historian opiskelija Lauri Viinikkala.

Kustavin kirjallisuusyhdistys ry:n järjestämä Volter Kilpi Kustavissa –kirjallisuusviikko pidetään heinäkuisessa Kustavissa 17.7.-26.7. Ensi kesän kirjallisuusviikolla on tarjolla erittäin monipuolinen ja poikkeuksellisen laaja ohjelma. Yhdennentoista Kilpi-viikon ohjelma koostuu totuttuun tapaan yleisöluennoista, Yövieraat-teatterin esityksistä ja retkistä, unohtamatta myöskään perinteistä talonpoikaisveneiden purjehduskilpailua. Yleisöluennoilla kuullaan kirjailijoiden ja kustantajien monista rooleista. Ääneen lukeminen ja erilaiset lukupiirit, sekä digiajan vaikutukset kirjalliseen työhön ja harrastuksiin ovat myös aiheina. Lisäksi muistellaan Yövieraat-teatterin taivalta kirjallisuusviikkomme huikean suosittuna vetonaulana, jota se on tänä vuonnakin, viimeisen kerran.

Luentojen aiheina on tarjolla mielenkiintoisia ja ajankohtaisia nimiä. Kirjallisuusviikolle saapuu tuomaan terveisensä tänä vuonna muun muassa murrerunoilija Heli Laaksonen. Akateemikko Päiviö Tommila luennoi jälleen Suomen sodan vuodesta 1809. Luentoa seuraa viime vuonna suuren suosion saavuttanut meriretki Suomen sodan meritaistelupaikoille Kustavin rannikkovesillä. Tällä kertaa myös retken painopiste on vuodessa 1809. Lisäksi luvassa on muun muassa retki Isokarin majakkasaarelle, meriretki Kustavin upealle Ströömille sekä tietysti perinteinen teatteriretki Katanpään linnakesaarelle, jossa Yövieraat-teatteri esittää tällä kertaa yhteensä neljä näytelmää. Tänä vuonna Kilpi-viikolla on erityisesti esillä ääneen lukeminen. Aihe tulee esiin monella tavalla ohjelmassa.

Järjestäjät kertovat, että lippuja on myynnissä aikaisempaa enemmän ja että ne kannattaa silti varata ennakkoon. Yövieraiden viimeinen vierailu merkitsee sekin melkoista teatterin ja kirjallisuuden ystävien virtaa heinäkuussa Kustaviin.

Kustavin kirjallisuusyhdistyksen on tähän mennessä saanut tukea järjestelyihin Kustavin kunnalta, Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiöltä, Vakka-Suomen Osuuspankilta, Varsinais-Suomen taidetoimikunnalta ja Opetusministeriöltä.

Turun amk:n NatureIT projektin sääksikamera Nauvossa. Merikotkat valtasivat sääksien pesän alkukevään aikana. Pesän alkuperäiset omistajat ovat jo palanneet pesälle. Seuraa tapahtumia pesällä.

Crusell Music Festival
www.crusell.fi
25.7.-1.8.2009
Uusikaupunki
Finland
Teemana
Profeetat vierailla mailla
eli emigranttisäveltäjät.
Jukka Perko sax
with
Virtuosi di Kuhmo.
Säveltäjävieraana
Kirmo Lintinen.
International
Clarinet Competition.
Sallinen:
Chamber Music
VII op. 93, ”Cruselliana”
Pärt: Fratres
Ligeti, Varese,
Lindberg, Rautavaara,
etc.

Helsinki Commission
Baltic Marine Environment
Protection Commission
www.helcom.fi

Salakuunneltua
Lue mitä ihmiset puhuvat Suomen busseissa, toreilla ja kaduilla. Mielenkiintoisia, hauskoja ja kummallisia juttuja. Et ole turvassa missään. Kaikki mitä sanot voi tulla (ja tuleekin) julki.

Pupulandia
24-vuotiaan juttuja ja pohdiskelua tyylistä, muodista, kauneudesta ja kaikesta sen sellaisesta.

Nainen ratissa
Taksikuskiksi ryhtynyt nainen tilittää ammattiinsa liittyvistä asoista ja vähänmuustakin.

UU 29.5.2009
Kevät etenee reippaasti kohti kesää koko maassa. Luonto-Liiton Kevätseurantaan lähetetyt havainnot kertovat toukokuisten kevätlajien olevan hyvin aikataulussa. Kuudennen seurantaviikonlopun (23.-24.5.) eniten ilmoitettuja lajeja olivat mustikka, tuomi, käki ja haarapääsky.

Toukokuu oli erityisesti kukkien runsastumisen aikaa, ja monet kauniit kasvit ovat ilahduttaneet kevään seuraajia ympäri maata. Mustikan, tuomen, käenkaalin ja rentukan kukinta on hyvässä vauhdissa, ja kielotkin avaavat jo nuppujaan monin paikoin. Vuoden teemaan, perinnemaisemiin liittyvistä lajeista keto-orvokit kukkivat jo Raahessa saakka, ja ensimmäiset omenapuiden ja kulleroiden kukat on nähty maaneteläosissa.

Kevään eteneminen näkyy kasvien ansiosta maisemassa muutenkin. Koivunlehdet ovat puhjenneet hiirenkorville jo Kittilässä saakka, ja myös laitumet ovat alkaneet viheriöidä - havaintoja laiduntavista lehmistä ja lampaista on ilmoitettu sieltä täältä. Vaikka osa kotieläimistä pääsee ulos ympäri vuoden, on kesälaitumelle pääseminen aina riemukas tapahtuma erityisesti uusille karitsoille ja vasikoille.

Myös eläimille toukokuu on kiireistä aikaa. Muuttolinnuista erityisesti käet ja haarapääskyt ovat runsastuneet, ja kirjosieppojen ja pajulintujen laulunsäkeet kuuluvat äänimaisemaan jo lähes koko maassa. Kevätseurannan lintulajien myöhäisin saapuja, kiitäjiin kuuluva tervapääsky on tullut Suomeen suurin joukoin viimeisen kahden viikon aikana. Ensimmäiset ovat ehtineet jo Kemiin ja Simoon saakka.

Kevätseuranta jatkuu vielä kesäkuun alkupuolelle. Viimeinen seuranta on 6.-7.6. mutta senkin jälkeen kannattaa vielä lähettää ensihavaintoja paitsi Pohjois-Suomesta, myös Etelä-Suomen myöhäisimmistä kevätlajeista kuten oravanmarjasta, kielosta, kullerosta ja tervapääskystä.

Luonto-Liiton valtakunnallisessa Kevätseurannassa tarkkaillaan yli 40 kasvi- ja eläinlajin ilmestymistä ja yleistymistä kevään aikana. Kaikki luonnosta kiinnostuneet voivat ilmoittaa havaintojaan seurantalajeista Luonto-Liittoon internet- ja paperilomakkeella sekä tekstiviestillä.

Havainnot kerätään yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa, ja YLE:n Aamu-tv kertoo havaintojen perusteella kevään etenemisestä joka toisena torstaina klo 7.55. Kevätseurantaan liittyviä kuvia voi lähettää Suomen luonnonsuojeluliiton Ikkuna Suomen Luontoon -sivustolle. Kevätseurannan ruotsinkielisestä toteutuksesta vastaa Natur och Miljö.

Kevätseuranta 2009 järjestetään yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton ja VR:n yhteisen perinnemaisemien hoitohankkeen kanssa.

Uudenkaupungin hallinto- ja kehittämiskeskuksen kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöosasto on valmistellut kaavoituskatsauksen 2009-2013. Vuosittain laadittava katsaus kunnassa ja maakuntaliitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista pannaan virallisesti esille. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen.

Uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä kaavoituksesta on tullut vuorovaikutteista. Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitetaan riittävän ajoissa osallisille. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Kaikista vireille tulevista asemakaavoista on laadittu lain mukaiset osallistumis- ja arviointisuunnitelmat.

Kitaristi oli onnistuneen konsertin jälkeen matkalla kotiin. Australiassa, jossakin New South Walesin kolkassa. Yöllä kaikki ravintolat olivat kiinni. Oli pakko poiketa hampurilaistaikkaan, sillä nälkä oli kova.
-Mitähän sitä tilaisi, pohti kitaristi katsellessaan listaa tiskin yläpuolella.
Tarjolla oli tavallisia hampurilaisia, juustopurilaisia, kanapurilaisia. Viimeisenä listassa luki selvästi ”guitarburgers”. Piti kysyä tarjoilijalta.
-Se on todella hyvää, siinä on lisukkeena oikein hyvää majoneesia ja paljon, kuului vastaus.
Kitaristi otti ”guitarburgerin”, mutta huomasi sen tavalliseksi hampurilaiseksi. Majoneesi oli hyvää, mutta yht'äkkiä sitä valahti aikamoinen läjä kitaristin rinnuksille. Ei auttanut muuta kuin puhdistaa pilaantunut paita ja uusi takki. Harmitti.

Kitaristi meni kuitenkin kysymään, miksi purilaista kutsutaan niin kuin kutsutaan.
-Miksi, eihän se ole edes kitaran muotoinen?
-No katsos kun jokainen, joka sen syö, alkaa pyyhkiä vimmatusti etumustaan. Siksi sanomme sitä kitaraburgerksi.

Kitaristi Michael Fox
Crusellissa 10.5.

-Vaimolta olen jo saanut luvan ostaa Fisker Karman.
Metson tj Jorma Eloranta
Turun Sanomissa 1.5.

-Olin Loviisassa puhujamatkalla. Yht'äkkiä sattui sähkökatkos (vaikka Loviisassa oltiinkin) ja sali pimeni. Luulin jo puhuvani tyhjälle salille, mutta pidin silti puheeni loppuun. Kun valot syttyivät puheen lopussa, sali todella oli tyhjä lukuunottamatta yhtä kuulijaa. Etupenkissä istui mies, jolle sanoin että tehän vasta olettekin herrasmies. -En tiedä mitä minä olen, mutta pianhan nähdään oletteko te herrasmies. Minä olen näet seuraava puhuja, vastasi etupenkin mies.

Kansanedustaja
Kimmo Kiljunen
Uudenkaupungin
torilla 1.5.

10 triljoonaa euroa oli maailman bruttokansantuotteeseen vaikuttavan tuotannollisen reaalipääoman arvo vuonna 1980. Samaan aikaan kasinotalouden finanssipääoman (raha, arvopaperit ja futuurit) arvo oli likimain yhtä suuri. Mutta toissa vuonna tuotannon arvo oli enää 6 prosenttia finassipääoman arvosta, joka oli noin 175 triljoonaa euroa. Tuotannon ulkopuolisesta pelirahasta ei siis ole pulaa. Parhammillaan pelirahalla voi myös hyödyttää reaalituotantoa, mutta nerokkaita pelureita ei juuri löydy. On mukavampi pelata kuin tehdä tehdasvierailuja. Peliraha sentään loi teollisuuteen tyytyväisyyttä, mutta tuotekehitys ja tulevaisuus unohtuivat.

Itse asiassa finanssipääoma on jo hävittänyt itsestään noin neljänneksen eli 45 miljoonaa euroa. Peliraha loi itselleen omat markkinat ja toimivat markkinavoimat. Finanssimarkkinoiden laskusuuntaus jatkuu ja vastatoimia sen seurauksille kutsutaan globaaliksi talouden elvytykseksi.

Vapun 2009 teema, kapitalismin kriisi, on siis se, jota hallitukset on kutsuttu paikkaamaan. Sitä paikataan sadoilla miljardeilla autoteollisuudelle, mutta sen seurauksena päädytään myös karsimaan koululaisten tykötarpeita ja yksityistämään hoiva-alaa ja terveydenhuoltoa.

Bremenin yliopiston poliittisen taloustieteen ja talouspolitiikan professori Jörg Huffschmid sanoi EU:n parlamentin vasemmistoryhmässä, että finanssipääoma on saatava sääntelyyn. Vähin mitä pitäisi tehdä, on panna sen liikkeet verolle, ja estää sen suora määräysvalta hallituksen ja yhteiskunnan hankkeissa. Sääli että kunnatkin ovat menneet halpaan, omassa kriisissään ne korvaavat teollisuudelle pelirahaa, jonka finanssipelurit katsovat tarvitsevansa arvonmenetyksiä korvaamaan.

Muuten, triljoonassa on 18 nollaa. Triljoona on miljardi miljardia.

Kesän toritapahtumat (Tul toril) alkoivat kevättorilla ja jatkuvat lauantaisin koko kesän. Jenni Stenman hymyili kilpaa ensimmäistä toritapahtumaa suosivassa kesäsäässä.

Uudenkaupungin matkailutoimi ja Turun ammatikorkekoulussa opiskeleva Jenni Stenman ovat panemassa Uudenkaupungin torin kesään vauhtia ja meininkiä. Tarkoitus on luoda kesälauantaisin torista tapahtumapaikka, josta jää kävijöille hyvä kokemus ja mielenkiinto tulla muutenkin asioimaan kaupungin keskustaan.

Uudenkaupungin torin ”ideaparkki” sijoittuu linja-autoaseman puoleiseen osaa. -Muu perinteinen toritoiminta pysyy ennallaan, samoin uudet markkinamyyjät maksavat normaalin pienen torimaksun. Torille tullaan aiheitten mukaan, milloin saunomaan, milloin tutustumaan teatterien tarjontaan tai ostamaan rompetta moottoritorilta.

Puutarha ja mökki, piha ja rakentaminen 16.5., Kierrätys, ekotori 23.5., Moottoritori/Merefestitori 6.6., Teatteritori 13.6., Puuhatori/Pelle&NukkePäivät 27.6., Saunatori, kauneus, hyvinvointi 4.7., Yötori (klo 20-24) 11.7., Taitotori, käyttöesineitä, taidetta 18.7., Musiikkitori/Crusell-viikko, soittimia, vinyylejä, musiikkikirppis, viikon taiteilijoita 25.7., Tuoretori, kesän sato, vihanneksia, lähiruokaa 1.8., Wanhantavarantori, antiikki, sisustus, nostalgiaa 8.8., Puhtitori, yhdistykset ja harrastukset esitttäytyvät 15.8., Kalatori, kapakalaa, etanoita, silakkaa 22.8. ja Lähitori/Venetsialaiset, Rauhankaupunki, Pytinkien Paris, lähituottajat, markkinat 29.8.

Uudessakaupungissa on tällä hetkellä 17 auktorisoitua matkailuopasta. Kaupunkiin muualta saapuvien ryhmien lisäksi oppaat opastavat mielellään myös paikkakunnan omia ryhmiä, yritysten, yhdistysten ja erilaisten järjestöjen vieraita ja tietysti myös paikkakuntalaisia.

Opastuskierroksen voi tehdä monella tapavalla; leppoisasti linja-autolla, kävellen keskustassa tai vaikkapa polkupyörillä, jos ryhmä niin haluaa. Välttämättä ei tarvitse olla liikkeellä, sillä oppaan voit tilata myös paikan päälle kertomaan Uudestakaupungista. Tunnin opastuksen hinta on arkisin 40 euroa ryhmältä. Opastuksen voi varata kaupungin matkailutoimistosta tai ottamalla suoraan yhteyttä itse oppaaseen.

Uudenkaupungin matkailuoppailla on nyt juhlavuosi. Yhdistys täyttää 20 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi opasyhdistys ja kaupungin matkailutoimisto järjestävät Merefesteillä la 6.6.2009 kaksi maksutonta kiertoajelua. Opastettu kiertoajelu kestää noin tunnin ja lähdöt ovat klo 11.00 ja 12.30 U:gin linja-auto asemalta. Ei ennakkovarauksia: 50 ensimmäistä mahtuu kumpaankin kiertoajeluun!

Crusell-viikolla oppaat järjestävät opastettuja kävelykierroksia ma 27.7., ke 29.7. ja pe 31.7. Lähtö Pakkahuoneen vierasvenesatamasta klo 11.00. Lipun hinnan, 4 euroa, voi maksaa oppaalle paikan päällä. Historiapainotteisen kierroksen kesto on noin kaksi tuntia.

Tämän kesän uutuutena on rooliopastettu kävelykierros. Sanni Winter johdattaa kaupungin historiaan pe 28.8. Rooliopastuskierrokset lähtevät Pakkahuoneen vierasvenesatamasta klo 17.00 ja klo 19.00. Lipun hinnan, 4 euroa, voi maksaa oppaalle paikan päällä. Kierroksen kesto on 1,5 tuntia.

Sanni Winter (k. 1938), oli kauppalaivuri Henrik Berglundin viisilapsisen perheen kuopus. Herman Winterin kanssa avioitunut Sanni Winter oli ensimmäinen seminaariin lähtenyt uusikaupunkilainen nainen. Hän opiskeli Jyväskylässä opettajaksi, opinnot rahoitti hänen veljensä Frans. Sanni Winter perusti Uuteenkaupunkiin mm. kirjakaupan.

Pytinkien paris tapahtumassa 29.–30.8. on kumpanakin päivänä 1,5 tunnin mittainen opastettu kävelykierros. Lipun hinta on 4 euroa ja lähtö Pakkahuoneelta klo 11.00.



3.6.2009 Sää Tiesää Tietyöt pääteillä Yhteystiedot
Tapahtumat Uusikaupunki Laitila Pyhäranta Vehmaa Uutiset Meri ja veneily Yleisö Mielipide Kolumnit Pakinat Saksittua Kulttuuri Kirjat Kuvataide Teatteri Musiikki Luonto Ympäristö Tiede Talous Media Terveys Kuntoilu Tekniikka Rakentaminen Autot & liikenne Urheilu Kuluttajapalsta Asuminen Koti ja ruoka Muoti Vapaa-aika Matkailu Viihde DIVARI MIPS material input per service unit	Viimeisimmät uutiset Ukin Uutiset Ukin Uutiset on siirtyi 7.6. alkaen TÄNNE. Sivu päivittyy jatkuvasti ja uutisia voi kommentoida. Syksyllä saamme uuden sivuston, jossa koko aineisto löytyy arkistoituna. Mitro Revon suosio oli suuri Uudessakaupungissakin. Hän veti keskiviikon pilvipoutaisessa illassa Pakkahuoneen torille noin 150 eurovaaleista kiinnostunutta. Mitro Repo: Toiseksi tunnetuin meppiehdokas uskoo mahdollisuuksiinsa Monien puolueiden kosima meppiehdokas Mitro Repo pitää EU-parlamenttia erityisesti arvokeskustelun foorumina, jota oma eduskunta ei ole. UU 3.6.2009 / Olli Haapala Europarlamenttivaaleissa mukana oleva isä Mitro oli Helsingin ortodoksisen seurakunnan pastori ennen kuin hän lähti mukaan politiikkaan. Isä Mitro, Mitro Repo, lähti lopulta mukaan sosialidemokraattien sitoutumattomana ehdokkaana. Eduskunta ja kotimainen puoluepolitiikka ei häntä kiinnostanut. Revon puoluevalinta läti nimenomaan Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän (PES) ohjelman ohjelmasta ja sen sisällöstä. Mutta EU-ehdokkuutta kirkonmiehet eivät katselleet suopein silmin. Kreikkalaiskatolisen ortodoksisen kirkon piispainkokous pani Revon toimituskieltoon ja riisui hänet siviilimieheksi ottamalla pastorilta pois myös ulkoiset papilliset tunnukset. Päätös pappipannasta johti kanteluun Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mitro Repo on ollut isä Mitronakin toimituskiellossa, mies kun tarttui joitakin vuosia sitten kahden patriarkaatin väliseen kirkkokiistaan. Revon uraa leimaa rohkea optimismi, joka aina ajoittain väistyy passiiviseksi pessimismiksi. -Jäin työttömäksi ensimmäisen kerran 17 vuotta sitten ja olen työllistänyt itseni konsulttina, tehnyt muun muassa mielenterveystyötä ja ollut valtioneuvoston palveluksessa. Minulla on suomalaisiin kosketuspintaa ja laaja suhdeverkosto, jotka ovat parlamentaarikolle elintärkeitä. Mitro Revon toinen vahvuus on epäilemättä Itä-Euroopan tuntemus ja slaavilaisen mentaliteetin ymmärtämisen taito. Politiikan teesinsä hän kuitenkin vie vaikuttamisen kivijalkaan. -Jokainen suomalainen ja eurooppalainen on poliittinen vaikuttaja ja tekijä. Haluan nostaa politiikan arvostusta, politiikkahan ei ole salaisia päätöksiä, kähmintää ja korruptiota niinkuin usein luullaan, vaan kansalaisvastuun ilmenemistä eri tasoilla. Tämän esille tuomisessa en ole noviisi, vaan oikeastaan konkari, selvitti Repo. *Lue lisää* Euroopan parlamentin jäsenten vaalit (europarlamenttivaalit) toimitetaan kaikissa 27 jäsenvaltiossa samaan aikaan. Kysymyksessä on jälleen historian suurimmat vaalit. Vaalipäivä on sunnuntai 7.6.2009. Ennakkoäänestys päättyi eilen. Vaaleissa valitaan jäsenet (758) Euroopan parlamenttiin kaikista EU:n jäsenvaltioista. Suomesta EP:n jäseniä eli meppejä valitaan 13. Uudenkaupungin postissa ennakkoäänestys oli varsin vilkasta maanantaina. Vuorossa äänikuorensa kanssa Mika Reinholm. Vaalivirkailija on Aino Heinonen. Tiistain vilkkaus nosti Suomessa äänestysprosentin (17,3) yli edellisten eurovaalien ennakkoäänestyksen (16,2), kun ääntään käytti 716.866 äänestäjää. Pauliina Ruottinen, Sonja Lohipuro, Sonja ”Tomppa” Vuoti ja Sanni Varjonen sekä Auli Sormunen ja Susanna Pihlaja kuvataidepajan ensimmäisen näyttelyn avajaisissa. Pyörteitä-hanke tarjoaa nuorille elämyksiä taiteen avulla UU 3.6.2009 Kaksivuotinen rahoitus Suomen Kulttuurirahastolta on käynnistänyt Uudessakaupungissa nuorille tarkoitetun kuvataidepyörteen lisäksi myös kaksi muuta kokemisen ulottuvuutta, musapyörteen ja tanssipyörteen. Uudenkaupungin Pyörteitä saa rahoituksensa rahaston Myrsky-ohjelmasta, johon kuuluu Suomessa noin 40 muuta hanketta kuten Porin Tunnemyrsky ja Tampereen Cry Baby. Tuki uusikaupunkilaiselle nuorten kulttuurille on merkittävä, yhteensä 150.000 euroa. -Hanke käynnistyi helmikuussa ja se tarjoaa 13-17-vuotiaille nuorille tekemisen vaihtoehtoja ja elämyksiä taiteen avulla. Oleellista on ilmaisullisuus, ei niiinkään tekninen osaaminen. Erityistä lahjakkuutta ei vaadita eikä etsitä, vaan jokaiselle annetaan mahdollisuus heittäytyä taiteen pyörteisiin ilman epäröintiä, kertoo Susanna Pihlaja. Hänen lisäkseen kuvataidepajaa vetää Auli Sormunen. -Tunteella vaan ei taidolla, vastaavat pyörrepajan näyttelyn avajaisissa paikalla olevat nuoret yhteen ääneen. -Kuvataideryhmä kokoontuu työväentalolla kerran viikossa tammikuusta toukokuuhun ja syyskuusta joulukuuhun. Lisää nuoria mahtuu vielä mukaan ja se olisi myös toivottavaa. Pajat jatkuvat siis heti syksyllä, sanoo Auli Sormunen. Seuraavaksi kuvataidepaja menee jo ensi viikolla viikonloppuleirille Tammioon, jossa syvennytään taiteen melskeeseen monella tavalla, mutta vietetään myös perinteistä leirielämää. Marraskuussa tänä ja ensi vuonna on vuorossa Pyörteiden Kuu -tapahtuma, jolloin nuoret esittävät pajoissa syntyneitä aikaansaannoksiaan. Mukana ovat silloin myös musapaja ja tanssipaja. Myrsky on Suomen Kulttuurirahaston valtakunnallinen kolmivuotinen suurhanke, joka alkoi viime vuonna. Hanke kiinnittää erityistä huomiota ns. katvenuoriin. Myrskyn pääosassa ovat nuoret, joita ammattilaiset tukevat omalla osaamisellaan. Rahasto pitää yllä hankkeiden korkeaa tasoa ja eettisyyttä. Sen tuki valtakunnallisesti on yhteensä noin 3 miljoonaa euroa. Uusikaupunki – Pyörteitä Turun Taiteilijaseuran puheenjohtaja Riitta Liede ja tänä keväänä Turun taideakatemiasta valmistunut taiteilija Marie Johnsson. Johnssonin kierrätysmuovista tekemä korutaide riemastutti myös taidemaalari Raimo Aarrasta. Taiteilijat luovat kierrätysmuovista näyttelylle Arkhimedeen hengen UU 3.6.2009 Turun Taiteilijaseuran 85-vuotisjuhlavuoden kesänäyttelyn teemaksi on valittu kierrätysmuovi. Materiaalivalinta riisuu katsojan aseista, ainakin saman verran kuin teki syrakusalainen Arkhimedes aikanaan omille aikalaisilleen. Kierrätyksen ekologisuus on toki ollut yksittäisten töiden teemana aikaisemminkin, mutta suppeankin näyttelyn valinnaksi muovi eri muodoissaan on koko lailla hurja juttu. Taidetalo Ars Aarraksessa tänään avattavan näyttelyyn osallistuu 30 taiteilijaa. Samalla valinta johtaa taiteen tehtävän ytimeen: maailman tulkintaan ja kommentointiin. Tulilinjalle joutuvat niin pakolaispolitiikka ja talouselämä kuin loputon meitä ympäröivä tavaramaailmakin. Mutta hurjia olivat syrakusalaisen päättymättömien sarjojen summamatematiikka, pii, ruuvi (jolla yhä nostetaan pilssivettä laivassa tai siirretään viljaa leikkuupuimurissa) tai kuuluisa lause: älä sotke ympyröitäni! Kuin varmemmksi vakuudeksi näyttelyn lähtökohta on pelkistetty Marjaana Nukarisen työssä Kruunu (2009). Sisääntulotilaa hallitseva työ on tehty koeputkista, muovikirjaimista, muovipalloista ja metallista. Muovikirjaimin teoksen kehälle kirjoitettu lause Noli turbare circulos meos (latinaa) sanoo itse asiassa länsimaisen muovikulttuurin syntysanat. Ne lausui juuri Arkhimedes, matemaatikko, filosofi, tutkija ja insinööri, jonka ajatusten pohjalle perustuu oma luonnon- ja tekninen tieteemme ja kulttuurimme. Taiteilijaseuran puheenjohtaja Riitta Liede ei epäröi sanoa, että lopputulos on virkistävä, oivaltava ja samalla varsin kantaaottava. -Suurin osa teoksista on tehty tätä näyttelyä varten. Mukana on myös seuran talossa Senegalissa ideoituja töitä. Turun alueen taiteilijoille näyttely on tärkeä, varsinkin nuorille. Vuosinäyttely on miellyttävä tapa päästä mukaan näyttelytoimintaan. Toden totta, muovi on pantu uuteen käsitteelliseen ja ilmiasuun. Näyttelyä ei ole jurytettu. Nykytaiteen museo Kiasman johtaja Berndt Arell käy kesän aikana valitsemasssa suosikkinsa, jotka jatkavat Helsinkiin Kanneltaloon syys-lokakuun näyttelyyn. -Arell valitsee myös vuosinäyttelyn taiteilijan, joka saa palkinnoksi yksityisnäyttelyn omaan näyttelytilaamme (Galleri Just) Turkuun, kertoi Liede. Riitta Lieteen mukaan vuosinäyttely on pidetty aina kun on ollut mahdollista. Taiteilijaseura perustettiin 1924, mutta kuvataiteilijat lähtivät 1959 ja perustivat oman yhdistyksen. Sekin hajosi, kun syntyi 14 taiteiljan koalitio Arte ry. Nimet pantiin kiertoon ja lopulta eripura päättyi 1980-luvun yhteiseen biennaaliin Wäinö Aaltosen Museossa. Taiteilijoihinsa aina penseästi suhtautunut ja heitä milloin minnekin mieron tielle osoittanut Turku passitti lopulta (2007) taiteiljat pois Jokikadun työ- ja toimitiloista. Arkistot siirrettiin Saaren kartanoon Mietoisiin. Ilman tiloja jääneellä taiteiljaseuralla on kuitenkin residenssi Dakarissa, Senegalissa. Turun Taiteilijaseura esittäytyy juhlavuotensa kunniaksi myös Turun Taidemuseossa. Turha Tärkeys -näyttelyssä (5.6.-6.9.) ovat mukana Erika Adamsson, Heini Aho, Aaron Hiltunen, Jorma Hyttinen, Ilona Niemi, Sandra Nyberg, Merja Pitkänen, Hanna Seppänen ja Sirpa Särkijärvi. Sdp:n meppiehdokas Ahmed Al Chibib ja puoluesihteri Ari Korhonen Uudenkaupungin torin auringonpaisteessa. Sdp:n nuorin meppiehdokas Al Chibib: Unelmani on maksaa velkani Suomelle UU 3.6.2009 / Olli Haapala Sosialidemokraattien nuorin meppiehdokas Ahmed Al Chibib, 23, kuuntelee Uudenkaupungin torilla tarkkaavaisena kun puoluesihteeri Ari Korhonen puhuu medialle. Irakilaissyntyisellä Al Chibibillä on takanaan ikäisensä suomalaisen kokemukset. Merkonomi ja yrittäjä upouudessa Skanssin liikekeskuksessa muutti Suomeen 1992 ja on nyt mukana politiikassa kuin kuka tahansa. Kaupunkilehti Turkulainen on kirjoittanut Ahmed Al Chibibibin tekevän Turussa sen, mitä Obama Barack teki Yhdysvalloissa. Siis läpimurron, ilmiön, josta riittää puhetta pitkään. Jo nyt Al Chibibillä riittää luottamustoimia nuorisolautakunnassa, eurooppanuorten hallituksessa ja yrittäjäyhdistyksessä. -Minulle politiikka ja asioiden hoitaminen on kunnia-asia. Haluan maksaa takaisin velkaa, jonka koen olevani Suomelle. Toisaalta näkökulmani maahanmuuttajana voi olla hyvin hyödyllinen. Tulin kuitenkin Suomeen pakolaisena vaikeasta sodasta, ja se kannattaa muistaa. *Lue lisää* EU:ssa ei ehkä tiedetä sitä, että Suomen maaseutu ei ole erämääta vaan asuttua. Laajakaistayhteydet, kyläkauppa, posti ja pikavuoropysäkki ovat etätyöntekijän ja maallaviihtyjän vähimmäisvaatimukset maaseutukylälle. Virtain Kotalan kylä, jossa aikanaan asui karhunkaataja Martti Kitunen. Kuva: kotala.fi. MTT:n tutkija: EU:n maaseutupolitiikka kohdistuu Suomessa liikaa maatalouteen -Suomen maaseudun näkökulmasta ongelmana on se, että EU:n varsinainen maaseutupolitiikka on edelleen 80-prosenttisesti maatalouden tukemista, kun taas Suomessa tarvittavaa maaseudun kehittämiseen tähtäävää toimintaa on vähän. Tämä on merkittävä ongelma, kun muistetaan, että Suomessa maaseutu on paljon muutakin kuin maataloutta, toteaa maaseutupolitiikan professori ja Euroopan politiikan tutkija *Hilkka Vihinen. UU 3.6.2009* EU sai suomalaisilta maataloustuottajilta kovaa kritiikkiä jo vuonna 1995, kun Suomesta tuli sen jäsenvaltio. Suurin osa maaseudulla asuvista suomalaisista on kuitenkin muita asukkaita kuin maanviljelijöitä, ja he suhtautuvat unioniin maataloustuottajia passiivisemmin. Syynä on se, että valtaosa EU:n maaseutupolitiikasta liittyy maatalouteen eikä juuri kosketa muualla työssä käyviä. Suomi kaipaakin maaseutupolitiikkaan enemmän maaseudun kehittämiseen tähtäävää toimintaa. *Lue lisää* ”On vai”, vastasi kymmenvuotias miehenalku U:gissa keväällä järjestetyssä käärmenäyttelyssä, kun sai kuulla että albinomokkasiinikäärmeen lempinimi on ”Tarja Halonen”. ”Ei se siitä suutu”, uskoi poika. Nuorenmiehen käsitys presidentin itsetunnosta oli kohdallaan, ajatellen juuri julkistetun kyselyn tuloksia. Jarppi ”Duudson” Leppälän suosikkieläin on sika, kun se on niin viisas. Viisi vuotta sitten Duudsonit hankkivat lemmikikseen Britneyn, pikkupossun. ”En tierä koska sitä voi oikiasti sanoa täysikasvuuseksi. Tällä hetkellä se painaa sellaaset 350 kiloa”, sanoi Jarppi tilitti Ilta-Sanomille vähän ennen vappua. Britneyn kuva © telvis.fi. Nuorten mielestä paras itsetunto Tarja Halosella ja Duudsonin Jarpilla Suomalaisnuorille hyvä itsetunto tarkoittaa aitoutta ja rehellisyyttä. Ystävillä on suuri merkitys sekä tyttöjen että poikien itsetuntoon. Nuoret 13-25-vuotiaat nuoret ovat yhtä aikaa yllättävän konservatiivisia ja samalla altiita mainonnan vaikutuksille. Aitoina asioina pidettiin rakastumista, eläimiä, omia vanhempiaan, koulun käyntiä, ruisleipää ja suomalaisuutta. Melkein yhtä aidoksi koettiin myös maito, aikuisuus sekä Hartwall Jaffa. Nuoret arvioivat epäaidoksi muun muassa kauneusleikkaukset, tosi-tv:n ja YouTuben. -Avoimissa vastauksissa nousee esille median rooli. Erityisesti tytöt kokevat median asettavan ulkonäköpaineita (tutkimusjohtaja *Mikko Innanen). UU 3.6.2009* Suomalaisnuorille hyvä itsetunto tarkoittaa aitoutta ja rehellisyyttä. 13-25-vuotiaille tehdyn tuoreen kyselyn mukaan nuoret liittävät hyvään itsetuntoon ennen kaikkea sen, että on sinut itsensä kanssa (69 prosenttia). Lähes yhtä moni (66 prosenttia) pitää omien heikkouksien ja vahvuuksien tuntemista keskeisenä hyvän itsetunnon tekijänä. Kolmanneksi useimmin mainittiin, että hyvä itsetunto tarkoittaa omana aitona itsenä olemista (60 prosenttia). Kyselyyn vastasi yhteensä lähes 1.700 nuorta. Tutkimuksen teetti Hartwall Jaffa. Tutkimuksen mukaan pojat kokevat tyttöjä useammin itsetuntonsa hyväksi. Yli puolet pojista vastasi kokevansa itsetuntonsa hyväksi, kun taas tytöistä vain noin kolmannes pitää itsetuntoaan hyvänä. Joka kymmenes tytöistä arvioi itsetuntonsa olevan heikko, pojista sen sijaan alle neljä prosenttia. -Nuoret kaipaavat vahvempaa itsetuntoa erityisesti mennessään uusiin tilanteisiin, esiintyessään ja tavatessaan uusia ihmisiä. Myös tunteiden ilmaisu koettiin asiaksi, jossa nykyistä vahvemmasta itsetunnosta olisi apua, kertoo tutkimusjohtaja Mikko Innanen tutkimuksen toteuttaneesta Perfecto Oy:stä. *Lue lisää* Ympäristöministeriö suunnittelee uutta ”merimetsodirektiiviä” UU 3.6.2009 Ympäristöministeriön luontoympäristöosaston ylijohtaja Timo Tanninen kertoi eilisessä Åbo Underrättelser -lehdessä, että tekeillä on uusi merimetsodirektiivi. Nykyiset määräykset on annettu kolme vuotta sitten. Uusi ohjeistus tulisi voimaan ensi keväänä. -Kun merimetsokanta on kasvanut huomattavasti, on aihetta päivittää kriteerit, joilla populaatiota voidaan rajoittaa, sanoo Tanninen. -Kysymys on menetelmästä, siitä valitaanko keinoksi munien sterilointi vai lintujen ampuminen. Talveksi suunnitellaan kokous, jossa Itämeren maat pyrkivät etsimään yhteisen näkökulman ja linjan merimetso-ongelmaan. Jo nyt on mahdollista saada metsästyslupa, joita Tannisen mukaan on haettu vain ”kourallinen”. Ylijohtaja Tanninen oli mukana vihreiden eilen Turussa järjestämässä keskustelussa. Uusi pilvilaji: asperatus-pilvi. Forth Worth, Texas, Yhdysvallat. Kuva © Lauren Kuhlman & The Cloud Appreciation Society Gallery. Katse pilviin! Uusi myrskypilvityyppi löytyykin kaikkialta maailmasta UU 1.6.2009 Säätutkijat ovat nyt vakuuttuneita uuden pilvityypin löytymisestä. Kysymys on tummasta tai ohuena vaaleammasta myrskypilvestä, jolla on tunnusomainen karkea aaltoileva rakenne. Pilvimuoto on saanut nimen asperatus-pilvi ja se muituttaa jossain määrin altocumulus-pilviä. Uutta pilveä on kutsuttu myös nimellä mammatus-pilvi sen nisämäisten muotojen johdosta. -Se (pilvi) on hieman samannäköinen kuin puuskainen ja rauhaton merenpinta altapäin katsottuna, kertoo asperatus-pilven löytäjä Gavin Pretor-Pinney englantilaislehti Telegraphille. Hän tunnisti pilvityypin useasta valokuvasta, joita hän sai perustamansa seuran jäseniltä. Englantilainen Telegraph-lehti kertoo nuudesta pilvityypistä olevan havaintoja kaikkialta maailmasta. Säätieteilijät ja Kuninkaallisen meteorologisen seuran asiantuntijat aikovat nyt virallistaa nimen, jotta sitä voidaan käyttää sääennusteiden pilvityyppinä. Edellisestä uuden pilvityypin käyttöönotosta on kulunut jo 55 vuotta. Aaltoilevia ja kokkareisia asperatus-pilviä on havaittu useimmin Yhdysvaltojen ja Australian tasangoilla sekä jäämerellä Grönlannin rannikolla. Pilven muodon ajatellaan syntyvän lämpimän ja kylmän ilman kohdatessa ilmakehän ala- ja keskikerroksessa, joissa syntyy viinietikan ja öljyn sekoittumisesta tuttu vaihettumisvyöhyke, kirjoittaa Telegraph. Ajan mittaan asperatus-pilvi löytyy säätieteen käyttämästä YK:n kansainvälisestä pilvikäsikirjasta, mutta jo pikapuoliin Gavin Pretor-Pinneyn johtaman seuran uudesta käsikirjasta The Cloudspotter's Guide. Kuninkaallinen meteorologinen seura julkaisee puolestaan teoksen epätavallisista pilvistä (Extraordinay Clouds). Pilvimuotoja eli sukuja on kymmenen. Ne perustuvat pilven muodostumispaikkaan ja muotoon. Tavallisimmat ovat stratus-, cumulus- ja cirrus-pilvet. Pilvisuvut taas jaetaan pilvilajeihin, joitka perustuvat muun muassa sisärakenteeseen sekä pilvien läpinäkyvyyteen ja järjestykseen. USA: liittovaltion laki pitää toista osavaltiota ”koelaboratoriona” ja sallii toisen kiristää ilman epäpuhtauksia koskevia kansallisia normejaan. Yhdysvallat melkein nostaa kädet ylös maailman kasvaville päästöille UU 1.6.2009 Yhdysvaltojen energiahallinto on juuri arvioinut, että kasvihuonekaasujen globaaliset päästöt kasvavat noin 40 prosenttia seuraavan 20 vuoden kuluessa. Näin kokonaispäästöt olisivat 40 miljardia tonnia. Kioton ilmastosopimuksen mukaan vuoteen 2010 mennessä päästöjä piti vähentää 20 prosenttia ja olla vuoden 1990 tasolla eli maailmanlaajuisesti noin 21 miljardissa tonnissa. Vuonna 2004 päästöt olivat 24 ja kaksi vuotta myöhemmin 26 miljardia tonnia. Päästöjen kasvu johtunee Aasian talouskehityksestä ja kulutuksen globaalista kasvusta. Kasvihuoneilmiö on kuitenkin vahvistumassa ja maapallon keskilämpötila noussut tasaisesti. Presidentti Barack Obama ajaa ohjelmaa, jolla kasvihuonekaasujen päästöt Yhdysvalloissa vähenevät huimasti, eli peräti viidesosaan seuraavan 40 vuoden kuluessa. Suomessa alle kolmessa prosentissa lapsiperheistä asuu lastenkanssa pelkästään isä. Yksinhuoltajaisä edelleen harvinaisuus UU 29.5.2009 Suomessa oli viime vuoden vuoden lopussa 1.444.386 perhettä. Määrä kasvoi vuodessa 6.700 perheellä. Perheisiin kuului 76 prosenttia väestöstä eli 4.051.662 henkilöä. Yksin asuvia oli 1.015.000. Avio- ja avopareja, joilla ei ollut lapsia, oli 695.905, sekä heteropareja, joilla oli lapsia 568.146. Yksinhuoltajaäiteja oli 149.631 ja yksihuoltajaisiä 29.460. Yksinhuoltajaisä on edelleen harvinaisuus, sillä alle kolmessa prosentissa lapsiperheistä asuu lasten kanssa pelkästään isä. Saman sukupuolen rekisteröityjen parien perheitä oli 1.244. Avioparien (joilla oli lapsia) määrä väheni edellisvuodesta 4.055 parilla. Samoin väheni yksinhuoltajaäitien määrä (-620). Suomalaisen perheen keskikoko on 2,81. Lapsiperheitä (perheessä on alle 18-vuotiaita lapsia) oli 585.000. Lapsiperheessä asui vuodenvaihteessa kotona keskimäärin 1,83 lasta. Uusperheitä oli vuoden 2008 lopussa 54.000. Uusperheessä on vähintään yksi alle 18-vuotias vain toisen vanhemman lapsi. Näitä lapsia oli lähes 78.000. Uusperheiden määrä on lisääntynyt noin 200 perheellä viime vuodesta. Noin puolet uusperheiden vanhemmista oli avoliitossa ja puolet avioliitossa. Troolari Olympos teki keväällä silakkaa tunnetuksi jakamalla juuri pyydettyä kalaa uusikaupunkilaisille 4000 kiloa. Silakkasaaliit pienenivät Saalis silti yksi kaikkien aikojen suurimmista *Kokonaissaaliin arvo oli 23 miljoonaa euroa.* Merialueen ammattikalastajat saivat eniten saalista Selkämereltä, silakasta noin 70 prosenttia. UU 29.5.2009 Suomalaiset ammattikalastajat saivat viime vuonna Itämereltä saaliiksi 111 miljoonaa kiloa kalaa. Saaliin määrä oli kuusi miljoonaa kiloa pienempi kuin edellisenä vuonna, mutta se oli silti yksi kaikkien aikojen suurimmista. Eniten saalista saatiin Selkämereltä. Myös lounaisilta merialueilta saatiin muutaman heikomman vuoden jälkeen paljon silakkaa ja kilohailia. Kokonaissaaliin arvo oli 23 miljoonaa euroa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilasto on juuri valmistunut. Lue lisää Kalatalouden eri toimialojen luottamusindikaattori liikevaihdon mukaan painotettuna. Luottamusindikaattori kuvaa yritysten taloudellisia odotuksia seuraavan 12 kuukauden aikana. Kuva: Rktl. Kalatalousbarometri 2009: Kalan jalostajat ja kalatukut uskovat parempaan kuin vähittäiskauppa UU 29.5.2009 / Rktl Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalatalouden toimialojen näkemyksiä luotaava tuore barometri osoittaa, että kalatalouselinkeinon kehitys kokonaisuutena on ollut aikaisempaa heikompaa. Kehitystä kuvaavat indikaattorit ovat painuneet 2000-luvun alkupuolen tasolle. Huolimatta yleisestä talousmyllerryksestä kalatalouselinkeinon näkemys tulevasta kehityksestä oli vielä alkuvuonna varovaisen myönteinen. Kalanjalostuksen ja -tukkukaupan viime vuoden taloudellinen kehitys oli säilynyt suotuisana, ja samansuuntaisen kehityksen uskottiin jatkuvan myös kuluvana vuonna. Kalan vähittäiskauppaan erikoistuneiden yritysten aiemmin suotuisa talouskehitys ja näkymät tulevasta heikkenivät merkittävästi. Kalastuksen ja kalanviljelyn kehityksessä ei ollut tapahtunut suurta muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Kalastajat arvioivat tulevan talouskehityksen säilyvän ennallaan. Sen sijaan kalanviljelyssä tulevan taloudellisen kehityksen arveltiin olevan alavireistä. Tiedot perustuvat yhteensä noin 300 kalastajan, kalanviljelijän, kalanjalostus- ja kalakaupan yrityksen näkemyksiin ja odotuksiin taloudellisesta tilanteestaan. Tiedot kerättiin helmikuussa. Yrityksiltä tiedusteltiin arviota muun muassa tuotteiden menekistä, kustannuksista, hinnoista, investoinneista ja vientitilanteesta. Haapaniemen koulun eteläpuolelle suunnitellun rakennuspaikan noin 0,8 hehtaarin tonttiin kuuluisi myös peltoa. Haapaniemen koulun ”tontti” Kateus vie kalatkin vedestä UU 29.5.2009 Kaupunginhallituksessa toissa maanantaina esillä ollut rakennuspaikan myyminen Haapaniemen koulun tontista sitä toivoneelle nuorelle parille jätettiin pöydälle, lähinnä koulun vanhempainyhdistyksen vastustettua voimakkaasti kauppaa. Vanhempainyhdistyksen, Hapiksen häärääjät ry:n puheenjohtaja on Riitta Laaksonen. Vanhempainyhdistys sanoo alueen olevan koulun jokapäiväisessä käytössä: tutkimus- ja havainnointikohteena ja jopa välituntikäytössä. Koulun pihasta on kyseiseen metsikköön noin 100 metrin matka. Laadultaa metsä on lehtipuu- ja sekametsää, jossa risteilee useita polkuja. Vanhempainyhdistys sanoo mahdollisen rakentamisen tuhoavan ”mittaamattoman arvokkaan ja ainutlaatuisen lehtometsän”, jota kaupungin muilla kouluilla ei ole käytössään. Poliittiseenkin peliin on viitattu, sillä rakennuspaikakseen aluetta esittäneet ja toivoneet ovat vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu ja hänen puolisonsa. Yksi koulun opettajista on keskustalainen luottamushenkilö, joka on aikaisemmin ollut myös kaupunginvaltuutettu. Asiasta oli keskusteltu hallituksessa jo viikkoa aikaisemmin (11.5.), mutta silloin kukaan ei ollut määräalan myymistä vastaan. Mielet muuttuivat viikossa, sillä asian ollessa virallisesti esillä hallituksessa (18.5.), määräalan myymisestä tehtiin kokoomuksen taholta kielteinen kannatettu esitys (Eija Maikola ja Maj-Britt Varpe). Asia siirrettiin Juha Nevavuoren (kesk) esityksestä seuraavaan kokoukseen ja lisäksi tehdään selvitys alueella olevista rakentamiseen sopivista kaupungin omistamista tonteista. Kaupunginjohtaja Kari Koski ilmoitti tuovansa asian päätettäväksi seuraavaan kokoukseen (1.6.). Kaupunginhallituksen esityslistalla määräalan myymistä Haapaniemen koulun tontista rakennuspaikaksi ei kuitenkaan ole. Kaupunginhallituksen jäsen Harto Forss (vas) kirjoittaa blogissaan tänään: ”Tontin ostaja ymmärsi jo puoli vuotta sitten kaupan olevan sovitun ja alkoi tehdä rakennussuunnitelmia. Kyselyiden jälkeen hänelle yllättäen selvisi ettei kauppa olekaan selvä”. Kysymyksessä oleva määräala on 0,83 hehtaaria ja sen hinta 15.000 euroa. Koulun koko tontin pinta-ala on 1,93 hehtaaria. Kulku määräalalle on helposti järjestettävissä sen idänpuoleiselta kylätieltä. Itse koulu ei näy ko. määräalalle lainkaan. KOMMENTIT Haapaniemen koulun metsä tavanomaista rehevähköä sekametsää, mutta sellaisena se ei ole missään suhteessa mittaamattoman arvokas, eikä missään tapauksessa ainutlaatuinen lehtometsä. Lehtoa ei siinä ole oikeastaan lainkaan, sillä kielon kasvaminen sekametsässä ei ole merkki sen lehtometsäluonteesta. Paikka on lintututkijoiden tiedossa, peltoalueen reuna on punavarpusen ja oli peltosirkun (1980-luvulla) pesimäaluetta. Metsä ei ole myöskään kasvistollisesti erityisen merkittävä. Entä mitä mieltä oli Sundholmantiellä vastaan tullut naishenkilö? -Jos se myyntiin tulee, haluajia on kyllä muitakin. -OH Haapaniemen koulun etelänpuoleista metsää, joka kuuluu rakennuspaikaksi suunniteltuun määräalaan. Pikkukuvassa metsänreunan maja (kissan?) ja keinu (oravan?). Hinku-hanke myös yritysten asia Ukipolikseen energia-alan tietotaitokeskus -Olemme perustamassa Uuteenkaupunkiin energiapuistoa eli energia-alan yrittäjien yrityskeskittymää. UU 29.5.2009 Yksityshenkilöiden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen keskittynyt ja hiilineutraalina kuntana esiintynyt Uusikaupunki ei haikaillut vuottakaan, kun se jo järjestää hiilijalanjälkeään siivoamaan myös teollisuuden ja yritykset. Kehityskeskus Ukipoliksessa nyt alkanut hanke (Uusiutuvan energian mahdollisuudet ja energiatehokkuus Vakka-Suomessa) panee tarvittaessa vipinää yritysten aikeisiin tulla mukaan HINKU-hankkeeseen. Yrityksille ilmaista hanketta vetää energiatekniikan insinööri Juha-Pekka Paavola. Yritykset saavat energianeuvonnan ja muun muassa uusiutuvan energian käytön lisäämiseen tähtäävän investointineuvonnan ja jopa neuvontaa myös rahoituksen mahdollisuuksien etsimiseen. Ukipoliksen tietopankki on kaikkien Vakka-Suomen kuntien ja yritysten käytössä. –Tämä hanke tukee loistavasti Hiilineutraali kunta -hanketta. On hyvin tärkeää, että runoilusta ja selvittelystä päästään konkreettisten toimien tasolle, U:gin kaupunginjohtaja Kari Koski toteaa Vakka-Suomen Sanomille. –Vakka-Suomella on loistava mahdollisuus kulkea aikaansa edellä ja saada tänne keskittymä ympäristöystävälliseen energiantuotantoon paneutuneita yrityksiä. Niiden tulevaisuudennäkymät ovat myös kansainvälisesti hyvät. –Olemme perustamassa Uuteenkaupunkiin Poraajantieltä kaatopaikan suuntaan energiapuistoa eli energia-alan yrittäjien yrityskeskittymää, kaupunginjohtaja Koski mainitsee. Ensimmäinen yritys on jo aloittanut sillä suunnalla. Ramirakenne on rakentamassa konepajahallia, jossa se ryhtyy valmistamaan ja testaamaan Rovina Oy:n kehittämiä biodieselprosessoreja teollisuudelle. Rovinan tuotteita markkinoi maailmanlaajuisesti espoolainen Preseco Oy. Rovina Oy tekee Suukarin laitoksessaan biodieseliä muun muassa kalanperkuujätteistä. Lue koko artikkeli Tupakoinnin aiheuttamien terveydellisten haitojen ja sairauksien lista on pitkä pintaverenkierron huononemisesta hämäränäön heikkenemiseen. Kuva © sun.ylojarvi.fi. Tupakaton päivä 31.5. Tulevaisuudessa päivitellään kuppiloiden savuista maailmaa Tupakkalain siirtymäaika päättyy maailman tupakoimattomana päivänä, jota vietetään toukokuun viimeisenä päivänä. Siirtymäajan päättyminen tarkoittaa käytännössä sitä, että jatkossa ravintoloissa saa tupakoida vain ulkona tai erillisissä tupakkatiloissa. UU 29.5.2009 Vanhoissa elokuvissa ja mainoksissa tupakointi liitettiin korkeaan elintasoon ja trendikkyyteen. Ne ajat ovat kuitenkin takana, sillä suhtautuminen tupakointiin on muuttunut radikaalisti. Nykyään suurin osa Suomen sauhuttelijoista on väestön sitä osaa, jolla menee muutenkin huonommin. Kiivas työtahti takasi kunnossa olemisen kilpailuvaltiksi ja siitä myös huolehdittiin joukoittain luopumalla tupakoinnista. Suhtautuminen tupakointiin on muuttunut merkittävästi myös Suomessa. Sitä ei pidetä enää merkkinä menestyksestä, vaan tupakoinnin terveyshaitat näyttävät nyt keskittyvän alempiin sosiaaliluokkiin ja vähemmän kouluja käyneisiin kansalaisiin. -Esimerkiksi 60-luvulla tietty tupakkamerkki iski miehen makuun, mutta nyt sauhuttelun terveyshaitat on todella ymmärretty. Kaksi vuotta sitten voimaan tullut ravintolatupakointilaki on yksi osoitus siitä, että suhtautuminen tupakointiin on muuttunut, sanoo Työterveyslaitoksen professori Kari Reijula, joka oli mukana kirjoittamassa lakia. *Lue lisää* Mynämäki taas huippulukioiden joukossa UU 28.5.2009 Mynämäen lukion kokelaat menestyvät vuodesta toiseen ylioppilaskirjoituksissa. Tänä vuonna Suomen lukioiden joukossa heltisi 38. sija. Neljässä pakollisessa aineessa saatujen pisteiden keskiarvoilla mitattuna Mynämäen 60 ylioppilaan keskiarvo oli 19,42. Mynämäen edellä on lähinnä isojen kaupunkien oppilaitoksia. Viime vuonna Mynämäen lukion sijoitus oli 21. Parhaiten menestynyt lukio oli jälleen Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, jonka 108 kokelaan pistekeskiarvo oli 22.17. Kolmas sija meni Turkuun Luostarinvuoren lukiolle (106 / 22.17), joka ohitti neljä helsinkiläislukiota. Teoreettinen maksimipistemäärä on 28.00, jonka lukio saa kun sen kaikki kokelaat kirjoittavat pakollisissa aineissa neljä laudaturia. Uudenkaupungin lukio sijoittui 320. sijalle maan 415 lukion joukossa. Lukion 87 kokelaan pistemäärän keskiarvo oli 16,57. Viime vuonna Uusikaupunki oli maan 470 lukiosta 277. Lähilukioista Uuttakaupunkia paremmin menestyivät Nousiaisten lukio (78 / 17.87), joka ylsi sijalle 147, Rauman lukio (180 / 17,42) sijalla 197 ja Laitilan lukio sijalla 207 (41 / 17,37). Pieni perheauto Peugeot 3008: nokkakolarissa ohjaajamo jäi lähes ehyeksi, ohjaajan ja matkustajan turvallisuus arvioitiin pääosin hyväksi. Kuva: Euro NCAP. Viisi pikkuautoa pärjäsi kolaritesteissä erittäin hyvin UU 28.5.2009 Kuluttajien mahdollisuudet hankkia suhteellisen edullisia pikkuautoja tinkimättä ajokin turvallisuudesta paranevat. Autojen turvallisuutta tutkivan ja määrittelevän Euro NCAP mukaan täydet pisteet eli viisi tähteä kolaritesteissä saivat Audi Q5, Honda Jazz, Hyundai i20, Kia Soul ja Peugeot 3008. Tulokset julkistettiin keskiviikkona. Aikuisten ja lasten turvajärjestelmät oli huippuluokkaa kaikissa viidessä autossa, lisäksi jalankulkijoiden suojan kannalta Honda ja Hyundai olivat muiden kolmen edellä. Euro NCAP:n mukaan näiden autojen vastaa jo nyt tulevaisuudenkin vaatimuksia. Euro NCAP on uusinut testejään vuoden alussa niin, että niissä huomioidaan myös toisen auton peräänajo. Autojen turvallisuudesta päättävän testaajan määräykset tulevat koventumaan entisestään. Viiden tähden tulos kolaritestissä ei enää nytkään ole mahdollista, jos autossa ei ole elektronista vakausjärjestelmää. Pääsihteeri Michiel van Ratingen kertoo, että uuden arviointimenetelmän tavoitteena on tarjota kuluttajille kokonaiskuva auton turvallisuudesta. -Euro NCAP voi nyt painottaa uuden turvatekniikan merkitystä ja vaikutusta auton käyttäytymiselle jo ennen kuin vakavaa onnettomuutta on edes tapahtunut. Pienten autojen testit osoittivat ettei auton koko tule olemaan este sen yleiselle turvallisuudelle. Euro NCAP For Safer Cars Kaikkien autojen kolaritestit Missä tämä kuva on otettu? Matkailuoppaiden kilpailu! Oppaat valmiina kesään, mutta missä kuva on otettu? Kuvan ottopaikka on toistaiseksi suuri salaisuus, mutta kysymyksessä onkin Uudenkaupungin Matkailuoppaiden järjestämä yleisökilpailu. Arvailtavana on siis oppaiden kuvauspaikan sijainti. Paikka on joka tapauksessa Uudenkaupungin alueella. Palkintona on tunnin mittainen opastettu kaupunkikierros voittajan valitsemana ajankohtana. Voittaja voi osallistua kierrokselle yksin tai kerätä seurakseen ryhmän ystäviä, sukulaisia tai vaikkapa bussillisen naapureita. Bussi tosin ei kuulu palkintoon, opas ja oppaan palvelut kuuluvat. Vastaukset tulee toimittaa ma 8.6. mennessä joko puhelimitse kaupungin matkailutoimistoon puh. 8451 5209 tai sähköpostitse: katri.saarinen@uusikaupunki.fi. Huhtikuun lopun työttömyysaste U:gissa 8,3 prosenttia Uudenkaupungin reaalinen työttömyysaste oli huhtikuun lopussa 10.0 prosenttia. UU 27.5.2009 Uudenkaupungin työttömyysaste oli huhtikuun lopussa 8,3 prosenttia, mikä on kymmenesosa prosenttiyksikköä enemmän kuin maaliskuun lopussa, mutta 2,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien määrä lisääntyi vuodentalaisesta 29,9 prosenttia. Vakka-Suomen työttömyysaste oli huhtikuun lopussa 7,3 prosenttia. Vailla työtä oli 1080 vakkasuomalaista. Uudessakaupungissa oli työttömiä (mukaanlukien henkilökohtaisesti lomautetut) 625, heitä miehiä 364, naisia 261, alle 25-vuotiaita 83, yli 50-vuotiaita 301, yli vuoden työttömänä 72 ja vajaakuntoisia 130 henkilöä. Avoimia työpaikkoja oli huuhtikuun lopussa 47, kun niitä vuosi aikaisemmin oli 110 (-57,3 prosenttia). Kaikki lomautetut mukaanlukien Uudessakaupungissa oli huhtikuun lopussa työttömiä 757, mikä merkitsee 10,0 prosentin reaalista työttömyysastetta. Uudenkaupungin työvoima on 7530 henkilöä. Varsinais-Suomen työvoimatoimistoissa oli huhtikuun lopussa 18.500 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä väheni huhtikuun aikana Varsinais-Suomessa 100 henkilöllä. Viime vuoden huhtikuusta määrä kasvoi 5.100 henkilöllä eli 38 prosentilla. Koko maassa työttömyys kasvoi lähes yhtä nopeasti eli 31 prosentilla. Huhtikuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 7,6 prosenttia ja koko maassa 9,1 prosenttia. Koko maan työvoimasta 3,2 prosenttia eli 85.000 henkilöä oli työvoimapoliittisin toimenpitein sijoitettuja. Huhtikuun lopussa avoimia työpaikkoja oli tarjolla maakunnan työ- ja elin-keinotoimistoissa 1.900 kappaletta eli 41 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Uusien avointen paikkojen määrä väheni voimakkaimmin teollisuudessa ja kuljetusalalla. Vuotta aiempaa enemmän oli työtilaisuuksia tarjolla hoitoalalla. Kaupan alalla ja toimistotyössä tarjolla oli lähes yhtä paljon tarjolla töitä kuin vuotta aiemmin. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna huhtikuun aikana 5.900 kappaletta, joista uusia paikkoja oli 3.200. Jokaisella uusikaupunkilaisella on ainakin tuhat syytä äänestää EU-parlamentin vaaleissa kahden viikon kuluttua. Ole eu-kriittinen, ja huomaa että EU:n parlamentissa suomalaiset mepit edustavat omaa liittoutumaansa, jonka valta sinun asioihisi voi olla huomattavasti suurempi kuin puolueen, jota äänestät kotimaan vaaleissa. Suomen hallituksella tai eduskunnalla ei ole edustusta EU-parlamentissa, mutta meppien tehtävä on viedä parlamenttiin Suomen näkökulma. Matka Brysseliin on pitkä tai lyhyt sen mukaan ajatteletko jo kumottua kurkkudirektiiviä vai Itämeren pelastamista. Nukkuvien puolueen jäsenkirjalla pääsee vain unikekojen joukkohautaan. Äänestä ja vaikuta EU-vaaleissa! Uudenkaupungin vasemmistoliiton puheenjohtaja Harto Forss sai lauantaina esitellä äänestäjille puolueensa kolmannen varsinaissuomalaisen meppiehdokkaan lääkärin ja juristin Jukka Kärkkäisen. Uusikaupunki on tuttu paikka Kärkkäiselle. Hän aloitti erikoistumisensa psykiatriaan Uudenkaupungin sairaalassa ja valmistui psykiatrian erikoislääkäriksi Oulussa. Kaksi viikkoa EU-vaaleihin Äänestysprosentti uhkaa painua ennätyksellisen alas Kaikki kolme varsinaissuomalaista vasemmistoliiton meppiehdokasta vierailivat Uudessakaupungissa lauantaina. Vaalitilaisuudessa torilla syötiin viisisataa lautasellista lohisoppaa. UU 24.5.2009 Vasemmistoliitonkolmella varsinaissuomalaisella meppiehdokkaalla (Annika Lapintie, Ari Rajamäki ja Jukka Kärkkäinen) on varsin vähän näkemyseroja EU:sta ja sen tehtävistä. Mutta jotain sentään löytyy. Lapintie ei lämpene ajatukselle liittovaltiosta ja eu-presidentistä. -Ei liittovaltiota eikä yhteistä sotilaallista järjestelmää, puolustus kuuluu jokaiselle yksittäiselle valtiolle, sanoi Lapintie. Rajamäki oli samoilla linjoilla, mutta nosti esiin kysymyksen ydinaseettomasta Euroopasta. -Mitä mahtaa kuulua koko ajatukselle. Sen toteutuminen lisäisi demokratiaa edelleen. Siinä missä Lapintie ja Rajamäki ovat Lissabonin sopimusta vastaan, Jukka Kärkkäinen tuntuu olevan eri mieltä. -Kyllä sillä (presidentillä) jokin merkitys voi olla EU:n profiilin kannalta. Koordinoivilla virkamiehillä olisi myös oma merkityksensä. Lääkärinä ja juristina Kärkkäisellä on selvä näkemys siitä, mitä EU:ssa kannattaa tehdä. -Siellä kannattaa keskittyä omaan erikoisalaansa. Minusta tärkeimpiä isoja asioita on nyt ja tulevaisuudessa ehkäisevä terveydenhoito ja terveyden edistäminen, ilman puhtaus, ravinnon puhtaus, minimitoimeentulo, lääkepolitiikka ja mielenterveys, eritteli Kärkkäinen. Terveydenhuollon ulkoistamiselle Kärkkäinen panisi heti ”stopin”. -Terveysjärjestelmämme on liian hajanainen. Meillä on julkisin varoin hoidettu terveydenhuolto, yksityisektori ja kolmantena työterveydenhuolto. Nyt yksityissektori saa 250 miljoonaa euroa Kela-korvauksina ja työterveydenhuolto 500 miljoona euroa julkisista varoista. Viimemainittu tosin lisää työelämässä pärjäämistä ratkaisevasti. Kela-korvaus on jäänne 60-luvulta, se vain roikkuu yhä rasittamassa julkista terveydenhuoltoa, sanoi Kärkkäinen. Lapintie ja Rajamäki olivat lauantain toisella kevään EU-vaalireissullaan Uudessakaupungissa. Jukka Kärkkäiselle matka oli näissä merkeissä ensimmäinen. Vallan outo mies hän ei uusikaupunkilaisille ole, sillä Turussa 1978 lääkäriksi valmistunut Kärkkäinen aloitti erikoistumisensa psykiatriaan Uudenkaupungin sairaalassa. Tohtoriksi hän väitteli Turussa. Kärkkäinen on lisäksi oikeustieteen kandidaatti. -Se on oivallinen lisä hallintotehtävissä. Jukka Kärkkäinen on Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon johtaja. Hänellä on vaimo ja neljä lasta. Harrastuksiin kuuluu poliittinen ja mielenterveysalan järjestötyö, liikunta, lukeminen ja mökkeily Rymättylässä. Kolme meppiehdokasta olivat yhtä mieltä siitä, että EU:sta on paljon hyötyä Suomelle ja että kovan talous-Euroopan oheen on nyt saatava aikaan sosiaalinen Eurooppa. Hyviä lähtökohtia ovat minimipalkka suhteessa elintasoon (Lapintie), minimiterveydenhuolto (Kärkkäinen) ja työreformit (Rajamäki). -Jos on kovin kielteinen EU:n tekemisille, se johtaa helposti siihen, ettei henkilö äänestä ollenkaan. Meppien keskuudessa on muuten havaittu se, että myönteisimmät mepit johtavat poissaolotilastoja ja kun taas kriittiset mepit jaksavat istua paikalla eniten, huomautti Annika Lapintie. Suomi on pieni maa, jonka aikaansaannoksia helposti vähätellään. -Mutta onhan meillä Veikkauksen monopolin lisäksi eläkejärjestelmä, jota hoitavat myös yksityiset yritykset. EU ei ole sitä vienyt meiltä pois. Muuallla on omat systeeminsä. Tästä vaan ei ole käyty kovasti keskustelua tai tehty listoja, ei edes lehdistössä, selvitti Ari Rajamäki. Häntä huolestuttaa eniten teollisuuden rakenteet tulevaisuudessa. -Näyttää siltä että laivanrakennus on katoamassa, metsäteollisuus taas ei investoi Suomeen. Metsäteollisuuden oma tutkimus- ja kehitystyö on laiminlyöty eikä ”viher-Nokiaa” ole näköpiirissä. Uutta teollisuutta, kuten esimerkiksi tuulivoimalateollisuutta, täytyy löytyä tai muuten olemme lirissä, arvioi Rajamäki. Annika Lapintie Jukka Kärkkäinen Ari Rajamäki -Lisää! Lohisoppa maistui Liinalle ja Veetille. Uusikaupunkilainen yrittäjä Pirjo Tamminen Merefestin kaarnalaivatelakalla. Pakkahuoneen rannasta ei löytynyt oikeita mittasuhteita puupurteen: laivan masto oli aivan liian pitkä, eikä rikauskaan ollut aivan kohdallaan, jotta Tammisen laiva olisi selvinnyt vesillelaskusta. Suvituuli Tuppurainen seuraa pian tapahtuvaa vesillelaskua. Kierrätystorilla pestiin pyykkiä ja rakennettiin kaarnalaivoja UU 24.5.2009 -Mitä jos tinkisin kahden euron lampun hinnaksi kuusi euroa? Tätä pohti uusikaupunkilainen mieshenkilö, jolle kaupungin yhteyspäällikkö Kristiina Salo oli juuri myynyt omalta kirpputoripöydältään metallilampun. Lamppu näytti siltä, että sillä voi valaista niin Fisker Karman alustan elokuun yöpimeällä moottoritiellä kuin puuliiterin tammikuun pakkasyönä. Nukketeatteritaiteilija Kerttu Aaltonen taas oli järjestänyt lapsille pyyskinpesupaikan, jossa voi harjoitella käsinpesun saloja. Merefesti toi Suvituuli Tuppuraisen johdolla kierrätystorille kaarnalaivatelakan, jossa jokainen saattoi rakentaa ja laskea vesille oman versionsa puupurjelaivojen ajan mestariteoksista. Pressupurjeet vain olivat vaihtuneet tuoheen ja tammilankut männynkaarnaan. Mutta EU-vaalit pakkaavat päälle, ja niinpä ajatuksiaan torilla olivat esittelemässä vihreät ja vasemmistoliitto. Jessica, Aleksi ja pyykinpesunopettaja Kerttu: yhteistyö on voimaa. Uudenkaupungin vanha sairaala oli kauan rappiolla, mutta saneerattiin lopulta monien vaiheiden kautta ikäihmisten hoivapalveluskukseksi. Talon katolla liehuu nyt helsinkiläisen Esperi Care Oy:n lippu. Kuva © taloforum.fi. Asiakas jopa sairaalaan Hoivakodista uusi kantelu lääniin UU 24.5.2009 Uudenkaupungin terveyskeskuksen lääkärien huolet hoivapalvelukeskus Villa Marian vanhusten hoidon tasosta jatkuvat. Lääninhallitus teki tammikuussa tarkastuksen Villa Mariaan sosiaali- ja terveysjohtaja Helvi Heiniön pyynnöstä. Heiniön sai liikkeelle terveyskeskuksen lääkärit vuodeosaston ylilääkäri Sanna Maulan johdolla. Lääninhallitus kehottikin hoivakeskusta kiinnittämään huomion sairaanhoitajien määrään. Kun erään keskuksessa hoidettavana olevan vanhuksen omainen teki vast'ikään kantelun lääninhallitukselle, lääkärien mitta tuli täyteen. Ylilääkari Maula onkin mukana kantelussa lausuntoineen. Lääkärien mielestä hoivakeskuksen toiminnassa on ollut ja on puutteita lääkehoidossa johtuen puutteista henkilökunnan sairaanhoidollisessa arviointikyvyssä. -Meitä huolettaa se, että sairaat vanhukset saisivat hyvän perushoidon, perusturvallisuuden ja asiallisen lääkehoidon, mitä sopimuksessakin edellytetään, sanoi ylilääkäri Sanna Maula TV2:n viime tiistaina esittämässä ajankohtaisohjelmassa Vanhukset kauppatavarana – kärsiikö hoidon laatu? (Ajankohtainen kakkonen 19.5.) -Terveyskeskus on yrittänyt olla yhteydessä hoivakeskukseen, mutta tuloksetta. Kantelu on tehty jotta asia tutkittaisiin perin pohjin, sanoi Maula. Sosiaali-ja terveysjohtaja Helvi Heiniön mukaan kaupunki on ollut tyytymätön Villa Marian henkilökunnan määrään ja osaamiseen. Hoivakodista on varsin usein jouduttu siirtämään asiakas terveyskeskuksen vuodeosastolle saamaan sairaalahoitoa. Ylilääkäri Sanna Maula sanoi monen hoivakodin ”asiakkaan kunnon jopa romahtaneen”. Heiniö kertoi, että hoivakeskuksien asiakkaat valitaan lääkärien johdolla työryhmässä, mutta Villa Maria tekee itse lopullisen valinnan lähinnä siitä, että asiakkaat ovat sellaisia, jotka he pystyvät hoitamaan. Räväkässä ohjelmassa todettiin, että vanhusten hoito Suomessa ei ole enää ”kunnallista junttapullaa ... vaan huippukannattavaa liiketoimintaa isoille yrityksille” ja sijoittajille. Kahden viime vuoden aikana yritysten tuotot ovat olleet 20-60 prosenttia niihin sijoitetusta pääomasta. Hoivapalvelujen ja palveluasumisen käyttäjinä ovat hyvin toimeentulevat ihmiset ja kuntien hoivapalvelujen ulkoistamisen kautta paikkoja saavat henkilöt. Ulkoistetut hoivapalvelut tulevat kustannustehokkaissa suuryrityksissä yleensä kalliimmiksi kuin kunnan itse tuottamat palvelut. Kustannustehokkuus merkitsee yleensä vanhuksille pieniä huoneita, pieniä yhteiskäytössä olevia tiloja ja minimihenkilöstöä. -Yrityksen arvopohja ei lähde palvelun käyttäjästä ja hänen tarpeistaan vaan taloudelliselta pohjalta, sanoi ohjelmassa esiintynyt konsultti. Uudenkaupungin vanhaan sairaalaan saneeratun hoivapalvelukeskus Villa Marian omistaa helsinkiläinen suurehko hoivapalvelualan yritys Esperi Care Oy. Vanhusten palvelut Esperille tuottaa oululainen Sosiaali- ja terveyspalvelut Merimajakka Oy. Esperin palvelujohtajana toimii sairaanhoitaja Tuija Antila. Hän kuuluu myös Merimajakka Holding Oy:n hallintoon. Esperillä Care Oy:llä on toimipisteitä viidessä kaupungissa. Yhtiön toimitusjohtaja on talousorientoitunut visionääri Marja Aarnio-Isohanni, PhD, MBA. Aarnio-Isohanni on yksi Esperin omistajista. Esperin tunnetuin hoivapelveluyritys on entisen sotilassairaala ykkösen eli Tilkan saneeraus hoivapalvelukodiksi. Ekspansiivisen yrityksen pääala on myös sairaankuljetus ja vanhusten turvapuhelinpalvelut. Uudenkaupungin kaupunki varasi pari vuotta sitten Villa Mariasta 20 hoitopaikkaa. Kaupunki teki viiden vuoden sopimuksen, jota ei voida irtisanoa. Yksi vuorokausipaikka maksaa 99 euroa. Myömemmin kaupunki varasi 5 paikkaa lisää, mutta tuolloin hinta oli jo 125 euroa vuorokaudelta. Sopimuksen irtisanomisaika on yksi vuosi ja sen irtisanomisesta ollaan nyt aloittamassa neuvottelut. Uudenkaupungin asiakaspaikat eivät ole täynnä. Kun kaupunki varasi pääosan hoivakeskuksen 33 paikasta, se perusteli varaamista lähinnä sairaanhoitopiirin perimillä ns. siirtoviivepäivistä aiheutuvilla mittavilla kuluilla, joista piti päästä pikaisesti eroon. TV2:n ohjelmassa haastateltu yleislääketieteen professori Sirkka-Liisa Kivelä sanoo terveydenhuollon palvelujen kilpailuttamisen olevan yksinkertaisesti sopimatonta. -Suomalaisen vanhustenhuollon valvonta pettää. Olen oikeastaan iloinen, että Uusikaupunki on rohkeasti puuttunut asiaan. Kilpailuttaminen ei ole tarkoitettu vanhusten palveluihin, sanoi Kivelä. Sosiaali- ja terveysjohtaja Helvi Heiniö sanoi viime syyskuussa UU:lle hoivakoti Villa Marian siirtymisen Merimajakka Oy:ltä Esperi Care Oy:lle olleen yllätys kaupungin virkamiehille. -Olimme pettyneitä, sillä tarkoitus oli tehdä yhteistyötä pienen yrityksen kanssa. Mutta kauppa on kauppa, sille emme voi mitään. Olemme tehneet taloon virallisen tarkastuskäynnin ja asiat näyttävät olevan suurin piirtein kunnossa, tosin omistajan vaihtuessa myös johtaja vaihtui. Ikäihmisten ja eläkeläisten palveluihin Uusikaupunki käytti viime vuonna rahaa noin 7,6 miljoonaa euroa. Tästä laitoshoidon ja -palvelujen osuus oli 2,6 ja avoterveydenhoidon 4,6 miljoonaa euroa. Heiniön mukaan palvelut ovat monipuolisia ja niitä kehitetään jatkuvasti. Muut lehdet -Uusikaupunki säästää ja tekee selvityksiä syksyksi -Työveneeltä kaapelilaiva puolustusvoimille -Rihtniemeläiset yksimielisiä: Ei tuulimyllyille! Englannin parlamentilla on oma poliisi. Milloin sama järjestely nähdään Suomessa? Kuva © travelwebshots.com. Kaupunginjohtajan ukaasit Poliisi lautakunnan kokoukseen ja kanteluja työpaikkakiusaamisesta UU 19.5.2009 Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski on ottanut käyttöön poikkeuksellisen kovat keinot torjuakseen uusikaupunkilaisen kuntapolitiikkaan ilmestyneen ”kurittomuuden”. Koski on tyytymätön mielipiteiden ilmaisuun kaupungin toimista ja ajoittain hurjaksikin äityneestä työskentelystä lautakunnissa. Viime viikon keskiviikkona pidetyssä ”tiedotustilaisuudessa” valituille osallistujille puhetta johti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Wala. Uudenkaupungin valtuustoon syntyi viime vaaleissa oikeiston enemmistö neljä valtuustopaikkaa saaneen perussuomalaisten ja oikeistopuolueiden neuvotteluissa. Perussuomalaiset ovat tuoneet kuntapolitiikkaan uutta väriä panemalla aikaisemman sopu- ja konsensuspolitiikan käytännöt sekaisin. Aikaisemmin on ollut tapana, että asiat hoidetaan joidenkin luottopoliitikkojen avulla lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa virkamiesten toimesta ja haluamalla tavalla. Kaupunginvaltuusto on ollut vuosikaudet lähinnä asiat siunaava luottamuselin. Virkamiehiä ohjeistavia poliittisia puheenvuoroja valtuustossa ei ole käyty. Kaupunginjohtaja Koski ojensi poliitikkoja hurjin huomautuksin muun muassa ilmoittamalla, että lautakunnan puheenjohtaja voi tarvittaessa kutsua poliisin paikalle rauhoittamaan kokouksen. Kaupungin virkamiehet kokevat esittelijöinä arvovaltatappioita ja Kosken mukaan harkitsevat ”vakavasti” kannetta työsuojelupiirille työpaikkakiusaamisesta. Joidenkin kaupungin virkamiesten työnantaja kun on tietyssä mielessä yksittäinen luotttamushenkilö. Myös valtuuston kokouksissa tapahtuneeseen Koski puuttui, valtuustossa kun pitäisi ”olla asiallinen”, jotta Uudenkaupungin imago yritysten silmissä säilyisi hyvänä ja sopuisana kuntana. Koski ilmoitti, etteivät lautakuntien jäsenet saa puhua kokouksista julkisuuteen muuta kuin sen, mitä tarkastettuun pöytäkirjaaan on kirjattu. Kansalaisjournalismi eli bloggaaminen sai sekin kaupunginjohtajalta toruja. Asiattomasta ja loukkaavsta kirjoittelusta saattaa myös ”tulla kanteita”. KOMMENTIT Uudenkaupungin Sanomat ei julkaissut kaupunginvaltuutettu Juha Aaltosen kirjoitusta (ks. alla) kaupunginjohtaja Kari Kosken uhittelusta luottamuselinten puheenjohtajistolle. Päätoimittaja Matti Jussila kuittaa asian omassa kolumnissaan (Täst vinkkelist 19.5.) vertaamalla uusikaupunkilaista hallitus- ja lautakuntapuhetta hölmöilyyn eduskunnassa. Viimeksi siis niihin kuuluisiin ”avioliittoihin hauvelien kanssa”. Käsittääkseni Uudessakaupungissa on herätty huomaamaan julkisen päätösvallan olevan pitkään ja vankasti virkamiesten harvainvaltaa ellei peräti yksinvaltaa. Poliittisen sopuilun keskellä ei ole herätty huomaamaan, mistä jatkuvan ja erittäin suuren tulevaisuusriskin sisältävässä virkamiesvallassa ja sen näennäisen sutjakassa asiainhoidossa on oikeastaan kysymys. Kysymys on poliittisesta laiskuudesta, siitä että ”kiivaskatseiset aatteen miehet” ovat kadonneet ja asioita hoidetaan ”strategiapelleilyn” keinoin. Valmiit strategiat ovat hyödyllisiä, mutta ne voivat myös olla torpedoja kaikelle kansalaisvaikuttamiselle. Otaksun että Uudenkaupungin imagosta huolehditaan ja sitä kiillotetaan juuri ja vain siksi, että imago on todellisuudessa olemassa vain strategiaseminaarien ja konsulttien luoma illuusiona ja sen kuvajaisena ihmisten mielissä. Maisema ja luonto, eikä merikään, muutu miksikään kun matkustetaan laivalla U:gista Kustaviin, tai Raumalle. Pitäisikö Uudessakaupungissa olla jotakin, jota muualla ei muka ole, vai mistä on kysymys? Päätoimittaja Jussilan peräänkuuluttama sananvapaus yhtenä ”suomalaisen kansanvallan peruspilarina” puolesaan ei horju ei huoju eikä pilaannu uusikaupunkilaisten poliitikkojen puhumisten seurauksena. Pikemminkin lujittuu. -O.H. LUKIJAKIRJE Poliisi kutsutaan kokouksiin? Kaupungin toimielinten puheenjohtajisto (noin 30 henkilöä) kutsuttiin keskiviikkoiltana Mörneen kuulemaan kaupunginjohtajan ajankohtaisia asioita. Asialistalla oli lyhyt selvitys taloudesta ja sitäkin pidempi vuodatus luottamusmiesten toiminnasta. Tunnelma monilla oli hyvin kafkamainen - olimme kuin poliisikuulustelussa. Kaupunginjohtajalla draaman tajua riittää. Kummallisin veto oli kj:lta ilmoitus hiljaa istuneelle väelle se, että toimielinten kokouksiin voidaan kutsua puheenjohtajan toimesta vaikka poliisit rauhoittamaan kokousta! Mitä kokousta? Miksi? Milloin? Toinen käsittämätön ja demokratian vastainen "käsky" kuului: "valtuustossa pitää olla asiallinen, että mahdolliset U:kiin tulevat yrittäjät eivät saisi epäsopuista kuvaa kaupungista". Milloin valtuustossa on muka oltu epäasiallisia? Kutsutaanko sinnekin poliisit? Viimeisin mutta ei vähäisin ukaasi oli mahdollinen kanne työsuojelupiiriin. Luottamusmiehet, etenkin valtuutetut, ovat työnantajan edusmiehiä virkamiehille ja virkamiesten, etenkin ylempien, on saatava tehdä työnsä rauhassa. Haluaako kaupunginjohtaja, että veronmaksajilla ei olisi enää vahtikoiria? Myös lautakuntien kokoukset julistettiin kaupunginjohtajan toimesta niin salaisiksi, että vain päätös ja äänestyskäyttäytyminen voi mennä julkisuuteen. Internetin blogeistakin hän sanoi, että kanteita harkitaan niistäkin - veronmaksajien laskuunko aletaan taistella sanavapautta vastaan? Onneksi on perustuslain lisäksi koeteltu oikeuden päätös sananvapaudesta, joka koskee korkeassa asemassa olevia virkamiehiäkin. Muuten kaupungissamme olisi täysin turvattomia kunnallispolitikkoja. Vai onko meillä eri laki? Pelotellaanko näillä harkitsemattomilla, valtakunnan verkkoon joutuvilla lausunnoilla uusia luottamusmiehiä? Samaa varmaan haetaan mahdollisilla kanteilla. Hyvä on muistaa, että jokainen luottamusmies vastaa itse sanomisistaan ja tekemisistään. Ei äänestäjien ja kaupunkilaisten edustajia hiljennetä pelottelemalla virkavallalla ja muilla pelotteilla. Niistä syntyy vain suuria ja kalliita mediaseikkailuja, joita mahdolliset kaupunkiin aikovat yrittäjät ja yritykset todella haluavat välttää. Kyllä nyt kaupunginjohtaja on ymmärtänyt asemansa väärin. Luottamusmiehet puhuttelevat virkamiehiä, jos tarve on. Ainakin minun valtakirjani tulee äänestäjiltä. Juha Aaltonen kaupunginvaltuutettu, Sdp (Tätä lukijakirjettä ei katsottu sopivaksi julkaista Uudenkaupungin Sanomissa). Vakka-Suomen Panimon savuoluet menestyvät maan parhaista oluista kilpailtaessa. Viime vuoden huhtikuussa panimo ei vielä ollut mukana Helsingin olutfestivaaleilla Kaapelitehtaalla, sillä ensimmäinen keitos käynnistettiin runsaan kuukauden kuluttua toukokuussa. Kuva © Kare Suhonen & HBF. Kultaa, hopeaa ja Vuoden Oluen titteli Vakka-Suomen Panimolle UU 19.5.2009 Vakka-Suomen Panimon valmistama Prykmestar Savu Kataja on vuoden paras olut. Titteli heltisi Helsingin olutfestivaaleilla Kaapelitehtaalla. Savu Kataja voitti myös kultamitalin omassa sarjassaan (pintahiivaoluet yli 6 prosenttia). Olut on 9 prosenttinen tumma ja vahva katajalla maustettu erikoisolut, jota kesän aikana ei valmisteta pitkän kypytysajan vuoksi. Hopeamitalin voittanut Prykmestar Savu on 5,5 -prosenttinen savumaltaista valmistettu tumma täysmallasolut. Kuuden sarjan kaikki voittajat maullaan kellistänyt savuolut oli panimomestari Jani Vilppaan tähänastisista menestyksistä epäilemättä maukkain, etenkin kun kuuden oluen finaalissa kaatui myös sarjansa (pohjahiivaoluet yli 6 prosenttia) voittanut Laitilan Kukko Portteri. Laitilan Wirvoitusjuomatehdas sai Tummalla Kukolla omassa sarjassaan (pohjahiivaoluet alle 6 prosenttia) hopeaa. Viime vuonna toimitusjohtaja Rami Aarikka kävi pokkaamassa Oiva Kuiva Päärynäsiiderillä pronssitilan pohjoismaisten siiderien sarjassa. Helsingin olutfestivaalit on maan suurin vuosittainen olut-, siideri-, ja viskitapahtuma. Viime vuonna vuoden olut tittelin sai Lammin Sahti. Tämän vuoden voittajan Vakka-Suomen Panimon ensimmäisen keitoksen käynnistämisestä on kulunut ensi lauantaina tasan vuosi. Varsin Iloinen Teatteri tulee Uuteenkaupunkiin kesäkuun alun Merefesteille. Kuva: timoheinonen.fi. Uusikaupunki juhlii 20-vuotista Merefestiä nostalgisesti www.merefesti.fi UU 19.5.2009 / SS Kahdessakymmenessä vuodessa ehtii sattua ja tapahtua – näin onnellisesti on käynyt myös Merefestien kohdalla. Vaikka vuosien saatossa festejä ovat tähdittäneet eräät Suomen tunnetuimmatkin artistit, Merefestien todellinen taika on toisaalla. Unohtumattoman tästä tapahtumasta tekevät ihmiset; kaupunkilaiset, mökkiläiset, veneilijät ja vieraat. Kaupunginlahden rannat ja vierassatama ovat oivallinen paikka kuulumisten vaihtamiseen, kavereiden tapaamiseen ja jopa romanttisten suhteiden solmimiseen. Helteiset päivät, kirpeät yöt, merivesi ja markkinahumu, voiko kukaan enempää edes vaatia. Merefestien 20-vuotissynttäreillä voidaan jälleen nauttia monenmoisesta menosta. Perjantaina illansuussa on luvassa hurja merirosvoseikkailu Los Piratoksen matkassa. Konsertti koostuu jännittävästä tarinasta, joka on höystetty liikunnallisella ja vauhdikkaalla lastenmusiikilla. Nostalgiset avajaiset alkavat iltayhdeksältä ohjelmalavalla, joka on sijoitettu viimevuotiseen tapaan Meriterrian alueelle, Uudelle Möljälle. Ilta huipentuu Dinturistin konserttiin sekä kesäiseen ilotulitukseen. Varsin Iloisen Teatterin räväkkä revyy lauantaina lupaa mahduttaa euroviisut yhteen kauppareissuun, paljastella naisartistien salaisia harrastuksia sekä saada lisäksi tanssijalat vipattamaan. VIT lämppärinä toimii legendaarinen VPK:n soittokunta, joka yllättää uudella rokkaavalla ohjelmistolla. Siinä liikutaan 50-luvulta Autiotalon kautta Egotrippiin. Pelle Miljoona Unabomber saapuu kuumaa moottoritietä pitkin ohjelmalavalle lauantai-illalla ja saa etenkin kaikki villit 60- ja 70-lukujen lapset juoksentelemaan nuoruusajan muistoihin. Sunnuntaina on mukavaa ja sopivan rentoa ohjelmaa koko perheelle. Sadutusta ja tarinankerrontaa yhdistävä Grimmin satuun perustuva näytelmä onnellisesta Hannusta, jaksaa naurattaa myös aikuisia. Tuttuun tapaan Merefestien viikonvaihteeseen liittyy myös lukuisia oheistapahtumia mm. tenniksen, golfin ja rantakoriksen turnaukset, Vakka-Suomen kennelkerhon järjestämä koirien matchshow sekä kolmatta kertaa järjestettävä Bändiskaba Stagella, jonka päätteeksi lavalle nousee nuorta ja modernia rock-energiaa uhkuva Haloo Helsinki! Suomi Vesille tapahtuma kokoaa jo perinteiseen tapaan vesillä liikkumisen harrastajat ja ammattilaiset yhteen. Merefesti 5.-7.6. Uudessakaupungissa. Uudenkaupungin terveyskeskus voitti Kaupunginlahden soudun naisten sarjan sunnuntaina. Joukkueessa soutivat Maija Hannula, Suvi Tuominen, Riitta Hirvonen, Leena Lehmusvaara, Niina Mäkirinne, Sari Mykrä ja Erja Melos (perämies). Leijonien 38. Kaupunginlahden soutu: Lukio, Terveyskeskus ja Reservinupseerit hoitivat homman kotiin UU 17.5.2009 / OH LC-Uudenkaupungin presidentti Raimo Kuusinen hymyili kilpaa auringon kanssa, kun jo 38. kerran järjestetyn Kaupunginlahden soudun miestensarja oli kuumimmillaan. Oma joukkue kun näytti pärjäävän hyvin. Mutta Reservinupseerit olivat päättäneet voittaa. Niin tapahtui ja kaupunginvaltuusto ja leijonat saivat tunnustaa maastopukuiset soutajat paremmakseen, ero tosin oli vain kuusi sekuntia valtuustoon ja kaksitoista leijoniin. Kaikki viisi joukkuetta tulivat ylittivät maalilinjan 15 sekunnin sisällä. -Tätä me tulimmekin hakemaan, ilmoittivat voittajat saatuaan palkintomelan vuodeksi haltuunsa. Edellinen voittaja Yara jäi tällä kertaa neljänneksi, ”sillä viimevuotisesta joukkueesta puuttui yksi mestarisoutaja”. Myötätuuleen soudetun soututapahtuman naisten sarjan voitti lähes näytöstyyliin loppusuoran kiskonut Uudenkaupungin terveyskeskus. Kokoomuksen naiset sinnittelivät alkumatkan jopa soutua johtaen. Koulujen voitto meni Uudenkaupungin lukiolle huippuajalla. Lukion loppuaika olisi riittänyt miesten sarjan kolmanteen sijaan. Tulokset: Koulut: 1. Uudenkaupungin lukio (Aino Mattila, Tiia Viinikkala, Martti Luotonen, Janne Pursiainen, Henri Salo, Jalmari Salaterä ja Eeva-Mari Lehtonen) 5.45; 2. Kalannin yläkoulu 5.57 ja 3. Viikaisten koulu 6.45. Naiset: 1. Terveyskeskuksen naiset (Maija Hannula, Suvi Tuominen, Riitta Hirvonen, Leena Lehmusvaara, Niina Mäkirinne, Sari Mykrä ja Erja Melos, cox) 6.16; 2. Kokoomuksen naiset 6.26; 3. Hakametsän päiväkoti Ladyt 6.39,11; 4. Nuorkauppakamari 6.39,5 ja 5. Vakka-Suomen Naistiimi 6.46. Miehet: 1. Reservinupseerit (Ilkka Salminen, Markku Haapaniemi, Pekka Virolainen, Aleksi Uussaari, Seppo Ylä-Himanka, Kimmo Nevavuori ja Juhani Ketonen, cox) 5.34, 2. U:gin kaupunginvaltuusto (Jussi Ahtiainen, Pentti Aitamurto, Ville Haapasalo, Veijo Nummi, Kari Vainio, Jukka Järvinen ja Sanna Lovén, cox) 5.40; 3. LC-Uusikaupunki (Harri Lehtonen, Timo Vuorinen, Teuvo Kinnula, Olli Nurmilo, Jaakko Suominen, Jyrki Isotupa ja Raimo Löfstedt) 5.46; 4. Yara 5.47 ja 5. Saaristomeren meripuolustusalue / Miinalaivue 5.49. EK1 (10 km) Kovero, Pirttikylä: Nilsiän Jukka Korhonen kaasuttelee Uudenkaupungin rallissa F-Cupin rallisarjan pistejohtoon, kun jäljellä on vielä kaksi osakilpailua. F-cupin yleisen sarjan voitti Raision UA:n Mika Rantasalo (pikkukuva). Kuva © haffu.kuvat.fi Paimion Samuli Nevä rallisarjan voittoon U:gissa Nilsiän Jukka Korhonen kasvatti rallisarjan pistejohtoaan. Yleisen sarjan voitto meni Raision UA:n Mika Rantasalolle. UU 17.5.2009 Nilsiän UA:n Jukka Korhonen kasvatti johtoaan F-cupin rallisarjan pistejohdossa kesäkauden avauskilpailussa Uudessakaupungissa. Rallisarjan luokkavoiton vei Paimion UA:n Corolla-kuski Samuli Nevä. Korhonen taipui Nevälle seitsemän erikoiskokeen kilpailussa 8,5 sekuntia. Erikoiskokeita oli yhteensä 70 kilometriä. Korhosella oli suurta suosiota saavuttaneen F-Cup kärkipaikka hallussaan jo kolmen osakilpailun jäljiltä, kun Jyväskylän lumilta siirryttiin Uudenkaupungin sorateille. Yleiskilpailun ykkönen, Opel Kadettiaan kovaa käskenyt Raision UA:n Mika Rantasalo ajoi voittoon 26 sekuntia Korhosesta nopeampana. Korhonen oli Toyota Corolla GT:llään F-Cupin yleisessä sarjassa kahdeksas. Yleisen sarjan voitti Raision UA:n Mika Rantasalo Opel Kadett Gsi 16V:llä. -Tärkeintä oli, että pystyin kasvattamaan pistejohtoa. Se oli tavoitteeni tällä, kertoo tyytyväinen Korhonen nettisivuillaan. Korhosen pistejohto oli yksi vaivainen piste ennen Uuttakaupunkia, mutta länsirannikolta heltisi sarjan kakkossija ja johto on nyt kuusi pistettä. Pahin uhkaaja Starletilla kilpaileva Riihimäen UA:n Joonas Kolehmainen jäi nyt 20 sekuntia ja oli kolmas. -Ison luokan auton menivät näillä nopeilla teillä odotetustikin omia menojaan, kertoo Korhonen. Hän toteaa myös, että auton kanssa auton kanssa oli ongelmia, ensin nokka-alastuloa seuranneet ohjausta haitanneet viat ja myöhemmän bensansyötöstä johtuneet käyntihäiriöt. F-cupin vuoden neljäs osakilpailu järjestettiin Uudenkaupungin rallin nimellä lauantaina. Järjestäjänä ooli SM-Uusikaupunki rallia aiemmin järjestänyt Turun Moottoriseura. Säästöt huomenna hallituksessa Kaupunginhallitus panttaa esityslistan liitettä säästökohteista UU 17.5.2009 Uudenkaupungin ”säästötyöryhmä” sai työnsä valmiiksi torstain kokouksessaan. Työryhmän esitys oli yksimielinen ja menee huomenna kaupunginhallitukseen. Työryhmän jäsenenä ollut kaupunginjohtaja Kari Koskella on kuitenkin työryhmän esityksestä piirun verran poikkeava ehdotus hallitukselle. Kosken ehdotus koskee sivistyspalvelukeskusta ja sen täyttämää museoamanuenssin tointa ja jo toteutunutta säästötavoitetta. Työryhmä totesi, että 2 prosentin säästötavoite on saavutettava ja että säästökohteiden etsimistä jatketaan. Lisäsäästöt tulevat valtuuston kokoukseen kesäkuun puolivälissä. -Valtuuston (25.5.) päätöksen jälkeen työryhmä jatkaa seurantaa siitä miten päätökset toteutuvat ja pyrkii vielä löytämään rakeenteellisia muutoksia, sanoo työryhmän jäsen Harto Forss (vas) blogissaan. Säästöjen ”kuuma” lista puuttuu esityslistasta Kaupunginhallituksen esityslista ilmestyi tavan mukaan nettiin viime viikon lopulla. Eityslistan liite, ”kuuma lista” säästökohteista kuitenkin puuttui ja puuttuu yhä esityslistasta. Kaupunki siis näyttää panttaavan tietoa, joka on ennakkotietona varsin kiinnostava kaupungin asukkaille. Jotakin esityslista sentään kertoo. Työryhmä ei ottanut mukaan Villa Marian ostopaikkojen vähentämisestä mahdollisesti seuraavaa runsaan 128.000 euron säästöä. Kaupunki haluaa purkaa tekemäänsä sopimusta laitospaikoista. Neuvottelut paikkojen vähentämisestä alkavat kesäkuussa ja realisoituvat myöhemmin. Kaupunginhallitus saa eteensä pakit ainakin yhdeltä lautakunnalta, joka ei linjannut sille asetettua 200.000 euron säästötavoitetta. Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tehdä selvityksen päiväkotiverkosta ja kouluverkosta, arvioida uudelleen tukipalvelut ja niiden tuottamistavat, selvittää kansanterveyspalvelujen järjestelyt, tehdä suunnitelman vanhusten kotihoidon, palvelusumisen, tehostetun palveluasumisen sekä pitkäaikaisten laitospaikkojen tarpeesta seuraaviksi vuosiksi. Hallitus aikoo selvittää myös kaatopaikan ja varikon jatkokäytön ja toimintamallit. Kevättoria suosi lähes kesäsää. Lauantai Uudenkaupungin torilla oli ensimmäinen Tul toril -kesälauantai. Mikä muukaan sopii paremmin keväiselle torille kuin kylväminen. Kaksivuotias Joa Silventoinen valitsee siemenpussia. Hän valitsi kukansiemeniä ja kylvi ne turvepurkkiin. Sonja Stenman opastaa nuorta puutarhuria. Tul toril -tapahtuma jatkaa koko kesän. Ensi lauantaina on vuorossa Kierrätystori. Uudenkaupungin uudet ylioppilaat Lukio: Andelin Hanne, Ankelo Jasmiina, Anttila Juha-Matti, Arola Katariina, Artama Toni, Dravantti Matias, Grund Rauli, Grundsten Erika, Haahti Virpi, Halinen Viivi, Heinikkala Suvi, Huuskonen Jami, Häkkinen Veera, Iivari Emilia, Ilmanen Henriika, Itäranta Valtteri, Jefimoff Ida, Jokiranta Veera, Junnila Henri-Tapio, Jussila Kaisa, Järvinen Sanni, Kaitanen Lauri, Kari Henni, Karos Annika, Ketola Jessica, Kleemola Arttu, Koistinen Annamari, Korpi Anna, Kosamo Suvi, Kuusinen Kaisa, Kuusisto Tiina, Kärkkäinen Matias, Laine Jutta, Laine Juuso, Laitinen Mikko, Laitinen Ria, Laivo Suvihelena, Lamminen Annika, Laurila Katri, Lehtinen Minna, Lehtonen Eetu, Mattila Mona, Mierlahti Aaron, Mistola Milla, Nummela Johanna, Nurmilo Hanna, Okkonen Mari, Palovaara Elina, Parkkila Petteri, Peuraniemi Simo, Pietilä Heli, Pietilä Saana, Pulkkinen Julia, Puukki Ida, Pöyhönen Rami, Raipela Kasimir, Reivonen Tuomas, Ruohola Jarno, Sacklén Eija, Salonen Katja, Salonen Saara, Selin Lauri, Seppänen Nina, Sillanpää Sirpa, Soininen Noora, Suominen Elisa, Sura Jonna, Taipalus Mervi, Toikkanen Essi, Tomunen Tuomas, Tuokila Teemu, Tuomola Anna-Kaisa, Urpi Matias, Vahanti Roosa, Vapanen Liisi, Varjo Mauno, Varjo Ville, Viinikkala Reima, Virtanen Kimmo, Virtanen Laura, Virtanen Olli, Vuorinen Niina, Vuorio Jani ja Yli-Pentti Katja. Ammattiopisto Novida: Pesonen Tita, Soini Juhani ja Venno Juho. Kansantalouden tuotannon työpäiväkorjattu muutos edellisvuoden vastaavasta kuukaudesta. Kuva: Tilastokeskus. Kansantalouden tuotanto Alas mennään niin että rytisee UU 16.5.2009 Kansantalouden tuotanto väheni maaliskuussa ja jatkui samalla vauhdilla jo kolmannen kuukauden peräkkäin. Tilastokeskuksen mukaan tuotanto väheni 10,8 prosenttia. Kausitasoitettu tuotanto väheni 1,1 prosenttia edelliskuukaudesta. Maaliskuussa oli kolme työpäivää enemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot ovat ennakkotietoja ja tarkentuvat jatkossa. Ennusteiden mukaan bkt sukeltaa tänä vuonna viitisen perosenttia. Alkutuotannon (maa-, riista-, metsä- ja kalatalous) ennakoidaan laskeneen reilun prosentin edellisvuoden maaliskuusta. Jalostus (teollisuus ja rakentaminen) laski 17 prosenttia ja palvelut vajaat 8 prosenttia. Palvelut sisältää kaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan, liikenteen, liike-elämän palvelut sekä kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan ja julkiset palvelut. Ensimmäisen opiskelija-asuntolan Domuksen peruskivi muurattiin toukokuussa 50 vuotta sitten Tampereen Kalevassa. Kommuunista omaan yksiöön Puoli vuosisataa opiskelija-asumista UU 16.5.2009 Opiskelija-asuminen on muuttunut puolen vuosisadan aikana huomattavasti. Entisaikojen kahden hengen huoneet ja alakerran opiskelijaravintola ovat vaihtuneet soluasuntoihin ja yksiöihin ja monipuoliseen yhteisöelämiseen. Hyvin varusteltuja asuntoja löytyy nyt jopa kaupunkien keskustoista. Suomessa ensimmäiset opiskelija-asunnot rakennettiin noin viisikymmentä vuotta sitten. Monella mielikuva opiskelija-asunnosta on koruton kommuuni. Tänä päivänä opiskelija-asunnot ovat kuitenkin jotain ihan muuta. -Erot vanhojen ja nykyisten opiskelija-asuntojen välillä ovat kuin yöllä ja päivällä, 50-vuotta keväällä täyttävän Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiön (TOAS) toimitusjohtaja Timo Lehto pohtii. *Lue lisää* ”Veneessä on monia palavia materiaaleja, myös palavia nesteitä. Yleensä nesteet palavat niin voimakkaasti, että niitä on vaikea sammuttaa vedellä. Se saattaa onnistua, mikäli saatavilla on nestesammutin (sisältää vettä ja lisäaineita) tai vesiletku, jonka suihkuputki pystyy rikkomaan veden sumuksi”. Näin sanoo Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Knut Lehtinen Paraisten venekerhon Loki-lehdessä 2/2005. Kuva © pbk-pvk.fi. Lasikuituvenettä ei saa polttaa yleisönäytöksenä UU 15.5.2006 Uudenkaupungin ympäristö- ja lupalautakunta ei lämpene Uudenkaupungin Purjehdusseuran ajatukselle polttaa lasikuituvene Suomi vesille -tapahtuman yhteydessä kesäkuun alussa. Veneen polttopaikka olisi ollut Saaristolaivojen laiturin ja Sorvakonniemen välinen vesialue. Veneen poltolla oli tarkoitus näyttää yleisölle miten lasikuituvene palaa. Suomi vesille -tapahtumassa on mukana Varsinais-Suomen Pelastuslaitos, Länsi-Suomen Merivartiosto, Uudenkaupungin Meripelastajat ja Vakka-Suomen Sukellusseura. Ympäristölautakunta- ja lupalautakunta ei aio myöntää Uudenkaupungin Purjehdusseuralle lupaa lasikuituveneen polttamiseen polttamisesta aiheutuvan terveyshaitan vaaran takia. Lujitemuovista syntyy sen palaessa ympäristölle haitallisia ja vaarallisia päästöjä ja sankkaa savua. Lasikuituveneessä on usein myös polttoon soveltumattomia osia. Iso-Hyypin proomu vihdoin pois? ”Vaseliinia parrujen ja pohjan väliin” UU 15.5.2009 Iso-Hyypin saaren luoteisrannalle kahdeksan vuotta sitten ajautunut proomu aiotaan nyt vihdoin siirtää pois, kun proomun turkulaiselle omistajalle tuomittu uhkasakko lankeaa maksettavaksi. Turun hallinto-oikeus pyytää, proomun omistajan valitettua uhkasakosta, Uudenkaupungin ympäristö- ja lupalautakunnalta lausuntoa ja asiaan liittyviä asiakirjoja muun muassa valvontakäynneistä paikalla. Merenkulkulaitos teki oman tarkastuksensa viime lokakuussa. Jätelain vastaisesti Iso-Hyypin rannassa makaava alus tarkastettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001. Selvityspyyntöjä siirtämisestä on lähettetty useita. Proomun omistaja vetoaa työn vaikeuteen muun muassa lähistöllä olevan sähkökaapelin sijainnin takia. Omistaja sanoo valituksessaan, ettei ole useista pyynnöistään huolimatta saanut karttaa kaapelin sijainnista. Omistaja vetoaa myös merenkuluntarkastajan käsitykseen työn vaikeudesta. Omistaja ilmoittaa omistavansa myös siirtämiseen tarvittavan kaluston ja tietotaidon. ”Nyt on alkanut hyvät kelit ja sitä (proomua) aloitetaan tunkkaamaan ylös 8 x 8 parrujen päälle ja laitetaan vaseliinia parrun ja pohjan väliin”. Omistaja katsoo kuitenkin ”ettei proomua voi siirtää metriäkään ennen kuin virtakaapelin paikkka on mustaa valkoisella”. Ympäristö- ja lupalautakunta esittää Turun hallonto-oikeudelle uhkasakon asettamispäätöksen säilyttämistä lainvoimaisena. Proomu on ollut rannassa jätelain vastaisesti kahdeksan vuotta. Lupauksia siirtämisestä on tehty vuosittain. ”Tällä pärjää kyllä puoli vuotta”, uskoi EU-parlamentin suurimman puolueen meppi Ville Itälä Pyhärannassa Ravakka ry:n Itämeriseminaarissa tänään. Puolen vuoden aines oli savustettu Selkämeren silakka. Ville Itälä Itämeriseminaarissa: Lupa kaasuputkelle edellyttää Venäjän sitoutumista Itämeren pelastamiseen UU 13.5.2009 EU-parlamentaarikko Ville Itälä (kok) totesi Itämeren pahimpien ongelmien tulevan idästä ja Venäjältä. -Euroopan suurin sisämeri, toisten mielestä tosin vain valuma-allas, on pelastettava. Mutta ratkaisevinta on Venäjän sitoutuminen Itämeren asiaan, sanoi Itälä. -Meillä on tietoa tarpeeksi, strategia tarvittavista toimenpiteistä on valmiina, mutta nyt tarvitsemme rahaa sen toteuttamiseen. Tarvitsemme myös yhteisen katto-organisaation, jossa kaikki Itämeren maat ovat mukana, määritteli Itälä sen suhteen mitä Itämeren eteen pitäisi juuri nyt tehdä. Itälä itse toimii EU-parlamentin epävirallisessa Itämeri-työryhmässä, johon osallistuu meppejä yli puoluerajojen kaikista jäsenmaista. Puheenjohtaja on englantilainen. -Työryhmä on ollut hyvin aktiivinen, mutta sen tavoite onkin hankkia Itämeri-strategialle rahoitus. Välimeri-strategia saa vuosittain yli 100 miljoonaa euroa. Hävisimme ensimmäisen äänestyksen rahasta, mutta joulukuussa saimme aikaan oman rahoitusmomentin. Rahaa ei ole vielä myönnetty, ja ratkaisu siirtyykin vaalien yli, kertoi Itälä. Heinäkuussa EU-puheenjohtajamaana aloittaa Ruotsi, jonka Ville Itälä uskoo ”ruotsalaisesta hitaudesta huolimatta” hoitavan Itämeri-strategian rahoituksen kuntoon syyskuun loppuun mennessä. -Muutamat miljoonat eivät riitä, vaan Itämeri vaatii kokonaisuudessaan useita kymmeniä tai ehkä satoja miljoonia, sanoi Itälä. Hän kertoi Pietarin alueella olevan ravinnontuotannon yksiköitä, joissa on ”esimerkiksi” kymmeniä miljoonia kanoja. -Kanankakkavuoret ovat todellinen uhka, jos ne valuvat vähitellen mereen. Saaristomeren suojelurahaston asiamies Harri Ekebom rauhoitteli Itälää. -Suurten kanaloiden ja sikaloiden tilanne on nyt kartoitettu. Kanankakkavuorien ja lannan valuminen Itämereen voidaan estää. Keskeinen ongelma ympäristöasioissa on liki kaikkien meppien mielestä Venäjä. Ville Itäläkään ei tee poikkeusta. -Venäjän rahoitus ympäristön suojeluun on vähän niin ja näin. EU voi tehdä ja tekee parhaansa, jos he vain saavat siihen tilaisuuden, sanoi Itälä. Venäjää voi toisaalta myös sitouttaa. -Kaasuputken lupaa ei käsitellä ennenkuin Venäjän sitoutumisesta Itämeren pelastamisesta on päästy sopimukseen. Itälän mielestä toinen ongelma on Puola. -Suurten jokien valumat ovat todella merkittävät ja tehomaatalous tuleekin olemaan uhka Itämerelle. Puolassa on tehty jo paljon asian eteen muun muassa Nurmisen säätiön toimesta. Toimijat on kuitenkin saatava yhteen organisaatioksi, joka suodattaa EU-rahoituksen esteet. Sellainen (este) voi olla yksityinen rahoitus, EU ei halua lähteä mukaan niihin hankkeisiin. EU-parlamentin Itämeri-työryhmän ”vastustajat” löytyvät Välimeren maista, joiden mepit kokevat Itämeren oman hankkeensa kilpailijaksi. -Toinen vastustus tulee sitten ministereiltä, jotka kannattavat ns. pohjoista ulottuvuutta ja sen hankkeita. Pyhärannan Santtion kylätalon Itämeriseminaarin yleisö sai Ville Itälän ottamaan kantaa myös turpeeseen. -EU:n komission mukaan turve ei ole uusiutuva luonnonvara, mutta Suomella on asiasta toisenlainen käsitys. Minusta turve on uusiutuva luonnonvara, sanoi Itälä. Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry on yksi Suomen 55 Leader-toimintaryhmästa, jonka tehtävä on tukea ja opastaa maaseudun toimijoita. -Ravakan tehtävä on maaseudun elinolojen parantaminen siten, että asukkaat itse aktivoituvat ehdottamaan hankkeita. Budjettimme on 3,7 miljoona euroa ja nykyiset hankkeet ovat yhtä lukuunottamatta manner-Suomessa. Tämä yksi on Vakka-Suomen kalastuspuisto, jota tuetaan vuosittain 270.000 eurolla elinkeinokalatalouden kehittämiseksi. Meri on meille tärkeä, kertoi Ravakan hallituksen puheenjohtaja on Mirja Kotiranta Raumalta. Sikainfluenssan aiheuttaa influenssa A viruksen variantti H1N1, jonka infektiot on todettavissa laboratoriokokein. Kuva © Yle / Etelä-Karjala. Suomessa kaksi tapausta Sikainfluenssa tuli, potilaat kotihoidossa UU 13.5.2009 Sikainfluenssan eli uuden influenssa A -viruksen (H1N1) aiheuttama infektion on todettu kahdella Meksikosta palanneella nuorella aikuisella. Tapaukset on varmistettu sikainfluenssaksi laboratiossa, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön tiedote. Potilaat ovat olleet kotihoidossa ja he voivat hyvin. Potilaiden lähipiiriin on oltu yhteydessä ja työtä mahdollisten tartuntojen ehkäisemiseksi jatketaan. Samalla lennolla (KL 1161) 6. toukokuuta klo 18.15-21.45 Amsterdamista Helsinkiin tulleita kehotetaan ottamaan puhelimitse yhteyttä omaan terveyskeskukseen, jos heillä ilmenee kuumeisia hengitystieinfektion oireita viikon kuluessa lentopäivästä. Terveyskeskukseen ei tule mennä itse, vaan hoito järjestetään kotiin tai muualle. Influenssa A(H1N1) -tapausten esiintyminen myös Suomessa oli odotettavissa, koska virus on levinnyt laajalti eri puolilla maailmaa. Suomessa tilanteeseen on kuitenkin varauduttu hyvin, eikä ihmisillä ole syytä huolestua. *Australialainen kitaristi Michael Fix ja Fever* Crusellin lavalla äitienpäivänä. Michael Fix näytti mitä Bach ajatteli säveltäessään Michael Fix, kitara. Kulttuurikeskus Cruselli, Uki, 10.5. -Olli Haapala- Kitarataiteilija Michael Fix** oli lavalle tullessaan kuin eksynyt omaan harjoituskämppäänsä. Mutta tulihan hän tänne maapallon toiselta puolelta, maasta jossa kuten konsertin loppupuolella saatiin oppia, tanssitaan two-steppiä. Ukot ja varsinkin kovat kundit kuulemma nostelevat vasenta jalkaa korkeammalle kuin kuuluu (Too left feet) pysyäkseen oikealla tavalla ”out of the time with music”. Alkuvaikutelma oli kaikin puolin sekava. Tuntui kuin lavalla olisi pelkkä entertainer länsimaisten hotellien baareista. Fix oli ensimmäisen setin aikana parhammillaan rytmimusiikin saralla oikeastaan vain omassa tunteikkaassa sävellyksessään Promise, joka kuuluukin hänen perhealbuminsa ykkössivulle, vastasyntyneestä pojasta kun on kysymys. Fixin kolmannen levyn nimikappale Heart has Reasons taas oli äitienpäivän tribuutti. Mutta kun Fix vetäisi flamencotyyppisen Passionin alkoi vaikutelma muuttua. Siirryttiin baarista salin puolelle. Sijaa jälleen saaneet Mancini, Knopfler ja pakollinen beatleskimara, palauttivat odottavamman tunnelman. Uusin albumi sentään on ehtymätön varasto parasta Fixiä. Siitä saatiin esimakua Brahmsin Unkarilaisen tanssin nro 5 juoksutuksissa. Klassisen musiikin soittaminen niin kuin aussivirtuoosi sen tekee, tuo musiikkilajille rutkasti uusia kuulijoita ja ystäviä. Ei siis ihme että sama linja jatkui. Fix kertoi lukeneensa, että J. S. Bachin tarkoitus oli tehdä Preludista ”a bit faster”. Sitten mentiin, eikä Crusellin harvalukuiselle yleisölle jäänyt millään tavoin epäselväksi mitä kitaristi tarkoitti. Pisteeksi ajatukselle Fix teki vielä nopeamman version Rossinin oppera-alkusoitosta (Wilhelm Tell). Suunta toiseen soittopuhteeseen oli otettu. Fingerstylen taitajan repertuaari on laaja: klassisen ja oman tuotannon lisäksi jazz, blues ja kansanmusiikki. Kaikkkea tätä oli mukana, onhan mies soittanut lavoilla jo yli neljännesvuosisadan. Kun oma poika oli kasvanut yksivuotiaaksi syntyi lyyrinen Personality, jossa kitaristi-isä pohtii tämän erikoislaatuisuutta. Jazzillisen herkkulautasen Michael Fix tarjoili klassisessa kappaleessa Fever, jossa hänen scat-lauluaan voi pitää konsertin ei-klassisen puolen yhtenä huipentumana. Myös garymooremainen armoton metallinen soundi oli ominaista Fixin vakuuttavan tehokkaalle kitaroinnille ja hänen sovitustensa tiukalle arkkitehtuurille. Ja taitaa Fix olla saamapuolella myös Stevie Ray Vaughanin suhteen. Väliin taas lainelautailtiin, siirryttiin yhden miehen musiikkiteatteriin ja tehtiin kunniaa blueskitaran suurille nimille B. B. Kingille ja Robert Johnsonille omassa sävellyksessä My Sweet Baby. Michael Fixin parinkymmenen vuoden takaisista muistoista Australian kuuluisimman nähtävyyden Ulurun (Ayers Rock) laella Alice Springsissä syntyi nuottipaperille Sunrise over Alice. Itse asiassa kysymys on alkuasukkaiden pyhän paikan animistista henkeä uhkuvasta sävelteoksesta, jonka avaruusmusiikillinen ote kuvasi heräävän erämään jylhyyttä kaikuineen ja luonnonäänineen. Ne taas Fix sai aikaan näyttämällä mitä kaikkea kitarasta saa irti. Kitaraa voi hinkata vaikka mikrofonin varteen, solidisti, ilman ajatusta temppuilusta. Millään sen autuaammalla tavalla Michael Fix ei olisi konserttiaan voinut päättää kuin Montin Tsardaksella ja omalla suursuosikillaan, Bachin sävellyksellä Toccata ja fuuga D-molli. Fix näytti kertovan, mitä Bachilla oli mielessään säveltäessään. Oletettavasti musiikin suurmies ajatteli, että tässäpä ollaan säveltamässä musiikkia, jota soitetaan vielä 2000-luvulla, jokaisen kunnianhimoisen muusikon toimesta. Siinä missä jazzmiehen on osattava parkerinsa, muusikon kuin muusikon on osattava bachinsa, siihen oman henkensä lisäten. Ja tässä se on, vielä kerran ... Michael Fix - Toccata ja fuuga D-molli Hei, olen rakennuskulttuurin inventoija, hyvää päivää, tässä henkilökorttini! Joku näistä rakenuskannan ja maisemahistorian inventoijista saattaa tulla tutuksi muutaman seuraavan kuukauden aikana kun Sirkka-Liisa Sihvonen ja Jaana Salmi aloittavat työn Vehmaalla, Eija Hurme ja Milla-Lotta Kemiläinen Laitilassa sekä Anniina Lehtokari ja Henna Paasmala Uudessakaupungissa. Enni Ellä tekee inventointia Uudessakaupungin museossa. Rakennuskannan ja maisemahistorian inventointi jatkuu UU 13.5.2009 Vakka-Suomen rakennuskannan inventointia ja maisemahistorian selvitystyötä jaketaan tänä kesänä. Tämä Varakum-projekti aloitettiin kaksi vuotta sitten Turun hallinnoimana ja sitä jatkettiin viime vuonna Uudenkaupungin hoteissa. Projektin rahoitus 60.000 euroa tulee pääosin Varsinais-Suomen liitolta ja seutukunnan kunnilta. Vakka-Suomessa toteutettava projekti on osa laajempaa hanketta (Varsinais-Suomen rakennettu kulttuuriympäristö ja -maisema) -Toukokuun lopulla ja kesäkuussa aloittavat inventoijat liikkuvat Uudenkaupungin, Laitilan ja Vehmaan alueella haastatellen, valokuvaten ja tehden piirroksia ennen vuotta 1940 olevasta rakennuskannasta, kertoi tutkija Paula Saarento Varsinais-Suomen maakuntamuseosta. -Inventoijat ovat töissä koko kesän, osa heitä jatkaa kesän jälkeen. Inventoijilla on henkilökortti, jolla he osoittavat millä asialla liikkuvat. Inventoijat kertovat, että mitään ongelmia ei ole aikaisemmin ollut, asukkaat suhtautuvat oikein mukavalla tavalla asiaamme: ”Onhan heille itselleenkin iloa ja hyötyä tiedoista, joita inventoinnissa kootaan”. Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén lisää vielä tiedon, että ”mitään kaavaa ei voi millekään alueelle tehdä, ellei sen rakennuskantaa ole inventoitu”. Varakum-projektin ensivaiheessa tutkittiin kuntien maisemahistoria. Isojaon aikainen karttamateriaali digitoitiin ja asemoitiin nykyiselle peruskarttapohjalle. Valmiit kartat ovat katsottavissa www.lounaspaikka.net -sivuston ympäristökastastossa. Vanhan rakennuskannan inventoiti aloitettiin viime vuonna Uudessakaupungissa, Pyhärannassa ja Laitilassa. Rakennusten ikään, ulkonäköön ja historiaan keskittyvän työn toivotaan olevan valmiina jo ensi vuonna. Painettu julkaisu syntynee ainakin Uudenkaupungin ruutukaava-alueesta. Varakum Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema Karavaanarien puheenjohtaja Reijo Silokoski on enemmän tyytyväinen talkootyönä tehtyyn kaksi vuotta sitten valmistuneeseen Railakkaan, tapahtuma- ja tanssihalliin. Kolmasti palkittu Rairanta Talkootyönä tehty karavaanarialue kaipaa jo lisätilaa UU 13.5.2009 / Olli Haapala Kahdeksankymmentäkaksivuotias karavaanariyhdistys kaipaa jo lisätilaa. Kaupungin vuokramaalla Uudenkaupungin Rairannassa Lautveden äärellä sijaitsevalla alueella on 280 vaunupaikkaa, joista peräti 200 on vuosi- ja kausipaikkoja. -Turistipaikkoja on siis vain 80, ja ensi kesä näyttää jo etukäteen vilkkaalta. Meillä on vuosittain noin 37.000 yöpymistä, mikä on aikamoinen määrä. Mutta onhan meillä meri ja hyvä ranta, jotka ovat oikeita vetonauloja, kehuu karavaanarityhdistyksen puheenjohtaja Reijo Silokoski. SF-Caravan Vakka-Suomi ry on pannut paikat kuntoon ja laatua löytyy. Paikka onkin palkittu jo kolme kertaa vuoden parhaan tittelillä. -Koko alue kaikkineen on itse talkootyönä rakennettu. Palkattua työtä emme ole käyttäneet. Porukkaa on sen verran, että joka hommaan löytyy aina taitajia, kertoi Silokoski. Viimeisin suuri talkooponnistus on komea tapahtuma- ja tanssihalli Railakka, teräksen, puun ja lasin sinfonia Lautveden rantamännikössä. -Sekin on omin voimin tehty, tosin rakennus oli rakenteellisesti vaikea tehdä. Reijo Silokoski kertoo Rairannalla olevan ravintolaluokitus, joten heidän ei tarvitse juosta pyytämässä erikseen lupaa jokaiseen juhla- ja muuhun tilaisuuteen. Tulossa on muun muassa 700 hengen hirsisoppatreffit. Rairanta on käytössä ympäri vuoden, sillä karavaanarit osaavat myös viettää joulua ympärivuotiseen käyttöön muutetuissa vaunuissaan. Monet niistä nököttävät vuokrapaikalla ilman että niiden eteen enää sovitellaan automobiilia. Leivästä on kysymys. Varsinais-Suomessa vasemmistoliitolla on kolme ehdokasta EU-parlamenttivaaleissa. Kaksi heistä, Ari Rajamäki ja Annika Lapintie, kertoivat tavoitteistaan maanantaina Uudessakaupungissa. Päätöksenteko kunnissa, eduskunnassa ja EU:ssa yhtä tärkeätä UU 12.5.2009 EU-parlamenttivaalit eivät tunnu kiinnostavan suomalaisia. Edellisissä vaaleissa äänestysprosentti jäi 41:een, tosin koko EU:ssakin se oli vain 45. Politiikan sisältö jää hämäräksi, jos suomalaisten EU-kriitisyys vuotaa yli äyräiden ja kiinnostavimmiksi ”poliittisiksi” aiheiksi nousevat alun EU-shokin jälkeisen kurkkudirektiivin jälkeläiset: maan edustamiseen liittyvä lautasongelma ja uusin kirkonmiehen puketusmisongelma. Vaikeampiakin ajankohtaisia aiheita löytyy ja niistä olivat kertomassa kaksi Varsinais-Suomen vasemmistoliiton EU-ehdokasta, työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki Raisiosta ja kansanedustaja Annika Lapintie Turusta. -Päätöksenteko kunnissa, eduskunnassa ja EU:ssa on yhtä tärkeätä. Olin edellisen laman aikaan Turun työvoimapiirissä töissä ja näin mitä on pitkäaikaistyöttömien kohtalo. Silloin tehtiin leikkauksia moniin hyvivointivaltion perusasioihin, mutta virheitä ei ole nousukaudella korjattu. Nyt samanlaisessa tilanteessa soisin, että päättäjät ovat viisaampia. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on sentään aika ainutlaatuinen asia, sanoi Lapintie. Paikalla olevan yleisön joukosta huomautettiin, että Turun säästöohjelman 15 kohteesta 11 koskee tavalla tai toisella sosiaalisia asioita kuten koulutoimea ja hoivaa, muun muassa lapsiperheitä, nuoria ja vanhuksia. Lapintie piti hyvinvointivaltion runkoa kehittämisen arvoisena, mikä on yksi hänen tavoitteensa, mikäli meppipaikka realisoituu. -Pohjaa ei joko ole tai se ei toimi kaikkialla Euroopassa. -Yksi suuri ongelma on se, ettei yksittäinen työnantaja ole riittävästi vastuussa työntekijästä, vaan irtisanotuista ja työttömäksi joutuvista huolehditaan kollektiivisesti. Irtisanomissuojaa pitäisi saada lisää, esimerkiksi Italian tai Saksan malliin, sanoi Lapintie. Hän sanoi ay-liikkeen olevan vahvempi suurissa EU-maissa kuin Suomessa. -Siellä on saatu enemmän aikaan, muun muassa työnantajaa koskevia lakeja. Työsuojeludirektiivistä huolta kantava työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki sanoi Saksan vahvan ay-liikkeen ja yrityneuvostojen olevan perua EU:n alkuajoilta, jolloin mukana oli maan hallitus säätämässä mainittuja lakeja. -Nyt ajankohtainen asia, jota EU:n tulisi ajaa, on työ ja kaikenlaiset työelämään liittyvät asiat. Yksi niistä on Nordstream-kaasuputkihanke. Venäjälle olisi jonkun kerrottava, että hankkeeseen liittyy paljon muun muassa toteuttamiseen liittyviä ja ympäristöongelmia. Ei ole itsestään selvää, kuka saa hankkeessa töitä ja mistä työvoima tulee. Rajamäki näki EU:n itälaajentumisen yhtenä syynä työelämän ja ay-liikkeen roolin hämärtymiseen. -Teknologiateollisuudessa on nyt töissä suoraan 270.000 ja välillisesti yhteensä 700.000 henkilöä. Tämän porukan toimeentulo on nyt uhattuna, jos vientiä ei saada vetämään. Pohjoismaiden punavihreiä allianssi (NGLA) yhdessä muiden maiden vasemmistopuoleiden kanssa (Euroopan yhtynyt vasemmisto) on myös Suomen vasemmistoliiton puolue EU:ssa. -Se on viidenneksi suurin puolue parlamentissa, mutta merkit viittaavat siihen, että neljänneksi suurimmaksi on hyvät mahdollisuudet, kertoi Lapintie. Lapintie kertoi terveisensä uusikaupunkilaisille toteamalla, että suomalaista demokratiaa tuntuu vaivaavan ”ainakin kansalaisten mielestä” salassapitokulttuuri. -Täälläkin monesta taitaa tuntua siltä. Meillä on laki avoimesta hallintokulttuurista, mutta se ei käytännössä toimi. Kansalainen jää ymmälle aloitteidensa kanssa. Samoin Suomessa ja kunnissa pelätään kansanäänestyksiä. Se jos mikä vie pohjan pois demokratialta ja mahdollisuudelta vaikuttaa. Samalla vähenee kiinnostus politiikkaan. Annika Lapintie ja Ari Rajamäki toivoivat molemmat, että väki lähtee runsaslukuisena uurnille kesäkuun seitsemäntenä. Helsingin Sanomien juuri julkistetun mielipidemittauksen mukaan äänestysaktiivisuus on tällä hetkellä suurin vasemmistoliittolaisilla.	Pakkahuoneen kahvio Vierasvenesatama avoinna 29.9. asti Lähde avaruuteen! Katsele Maata! HINKU-HANKE reaaliajassa Uudenkaupungin päästötilanne Viikolla 21 (18.-24.5.) Uudessakaupungissa asukkaiden (yksitysiten kuluttajien) hiilidioksidipäästöt ilmakehään olivat 1.375 tonnia hiilidioksidia eli 87 kiloa asukasta kohti. Muutos edelliseen viikkoon verrattuna on -20 prosenttia. Koko Suomen keskiarvoon verrattuna uusikaupunkilaisen päästöt olivat 4 kiloa pienemmät. Uudenkaupungin osuus maakunnan päästöistä oli 3 prosenttia. Mynämäellä päästöt olivat viikolla 21 noin 860 tonnia eli 107 kiloa asukasta kohti eli -10 prosenttia vähemmän kuin edellisellä viikolla. Varsinais-Suomessa vastaavat päästöt olivat 42.000 tonnia eli 91 kiloa asukasta kohti. Koko Suomen päästöt olivat 482.000 tonnia eli 91 kiloa asukasta kohti eli -15 prosenttia pienemmät kuin edellisellä viikolla. Laskennassa ovat mukana päästöt, joihin kuluttajat voivat vaikuttaa: sähkönkulutus (viikolla 21 noin 20 prosenttia päästöistä), käyttöveden ja rakennusten lämmitys (34 prosenttia) ja tieliikenne (45 prosenttia). Teollisuuden, maatalouden ja jätehuollon päästöt eivät ole mukana tässä seurannassa. Yksin Yaran vuosittaiset kasvihuonekaasujen päästöt ovat noin 1,2 miljoonaa tonnia. Ilman Yaraa Uudenkaupungin vuotuiset päästöt ovat olleet noin 160.000 - 180.000 tonnia, eli keskimäärin noin 10,7 tonnia asukasta kohti. Uusikaupunkilaisen henkilökohtainen hiilijalanjälki on noin 6,9 tonnia (6.900 kiloa) vuodessa, kun teollisuutta, maataloutta ja jätehuoltoa ei lasketa mukaan. Pienasunnossa asuvan, autottoman, pyöräilevän ja lähiruokaa syövän ”ekoasukkaan” keskimääräinen hiilijalanjälki on 3.000 – 4.500 kiloa vuodessa. HARTON BLOGI Kaikenlaisia juttuja. Harto Forss. Eläkeläinen, entinen Kemiran Ugin tehtaiden pääluottamusmies. Tällä hetkellä valtuustossa ja hallituksessa. Maanantaipäivän (25.5.) valtuusto istuu strategiaseminaarissa koko päivän. Ketkä sitten istuvatkin. Ollaan poissa, ravataan puhelimessa, käydään työpaikalla ja ties missä. Baarissa ei tällä kertaa taideta istua, sillä päivä päättyy televisioitavaan kokoukseen. Strategia on loppusuoralla. Viimeiset hienot oivallukset kirjataan. Strategiassa lähdetään siitä, että kaupunki lähtee nousukiitoon. Ei koskaan tehdä strategiaa tavoitteena jossa oletetaan toimintojen menevän päin prinkkalaa. Mitä järkeä sellaisessa olisikaan. Ei ole ongelma johtaa yritystä tai kaupunkia nousun aikana. Laskun aikana tarvitaan taitoa. Tulot putoaa, mutta menoja on erittäin vaikea saada vähennettyä. (22.5.) BLOGI: JORMA AALTONEN *Jorma Aaltonen kirjoittaa U:gin ja Turun poliittisesta päätöksenteosta.* Mietinkin nyt ankarasti, että mitä ovat ne ilmiöt ja tavoitteet, joiden ajamiseksi ollaan valmiit jopa rajoittamaan sananvapautta ? Jos ihmiset eivät saisi edes purnata julkisesti, asiat ovat todella huonosti. Tai vielä ylevämmin sanoen: jos toisinajattelijat eivät edes saisi julkaista ajatuksiaan, sellainen yhteiskunta (kaupunki) olisi kokonaisuutena vankila. (25.5.) JUHA AALTOSEN BLOGI Kirjoittaja on Juha Aaltonen, uusikaupunkilainen kaupunginvaltuutettu, rakennus- ja tietotekniikan ammattilainen. Miksi meillä on näin paljon kiinteistöjä? Meillä on mm. "kunnallisena" ammatillinen oppilaitos, terveyskeskus sekä kuntaliitoksien tuomat lukuisat kiinteistöt. Nyt tapetille on tulossa vain koulu- ja päiväkotiverkko? Miksi vain ja ainoastaan niistä löytyy jotain, mistä luopua? (24.5.) Raken suotaival meren rannalla Täysin omia ajatuksia Rainer Tähtiseltä (ps, kvaltuutettu., khall. jäsen) Uudestakaupungista ja paikallisesta päätöksenteosta. Paino lauseen sanalla "omia". Viikko lomaa kaikesta. Meikäläisellä. Norjan vuonoissa rypeminen ja politiikan unohtaminen teki hyvää. Se on syy miksi blogissani on ollut viime päivät hiljaista. Ei mikään muu. Ei edes "isojen poikien" uhittelu. (25.5.) Sinisten silmien takaa Java Valkonen. Tavallisen PerSun ja ukilaisen väsyneen ja vanhan äijän näkemyksiä, kokemuksia ja vuodatuksia. Uusikaupunki menettää vuodessa väkeään 100-150 asukkaan vauhdilla. Tämän faktan vahvistavat tilastot löydät Juha Aaltosen blogista. Samalla kaupunkilaisille toitotetaan kaupunkimme olevan yrittäjäystävällinen, dynaaminen ja aktiivinen. Tätä hehkutetaan mediassamme aina lukijoiden manipuloitiin asti! ... Jos olisimme yllä väietyn mukainen paikka, tännehän tulisi yrityksiä ja väkimäärämme kasvaisi. Nousukauden aikana olemme menettäneet lähes 10 prosenttia väestämme (Juha Aaltosen blogista löytyy tilasto). On selvä, että tässä tilanteessa on jotain tehtävä. Valittavana on kaksi tietä. (22.5.) *MATTI KARIN BLOGI* Karien keskeltä Kuvaa ja tekstiä - mielipiteitä ja ajatuksia LINTUTILANNE Uusimmat ja mielenkiintoisimmat havainnot Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen alueella. Sonja ”Tomppa” Vuoti: Joki, 2009. ”Tunteella vaan ei taidolla” Pyörteitä-hankkeen kuvataidepajan töitä on näytteillä Uudenkaupungin kirjaston Galleria Kirjavassa kesäkuun ajan. Työväentalolla kerran viikossa kokoontuneeseen ryhmään kuuluvat mm. Pauliina Ruottinen, Sonja Lohipuro, Sonja ”Tomppa” Vuoti ja Sanni Varjonen. Näyttelyssä on esillä töitä ryhmän muiltakin taiteilijanuorilta. Kuvataidepajaa ohjaavat Susanna Pihlaja ja Auli Sormunen. Pyörteitä-hanke kuuluu Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaan Myrsky-ohjelmaan, jonka rahoittamana Uudenkaupungissa toimii myös musa- ja tanssipaja. Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina. MUOVISTA KRISTALLIA Taidetalo Ars Aarras Sairaalakatu 11, Uki 4.6.-30.8.2009 Ti-pe 11-17 ja la-su 12-15 Turun Taiteilijaseuran 85-vuotisjuhlavuoden teemallinen kesänäyttely. Teoksia 30 kuvataiteilijalta. Muovista-kristallia näyttelyn teoksilta edellytettiin, että niiden materiaalina käytetään kierrätysmuovia. Näin korostuvat kierrätyksen ja ekologisuuden merkitys. Taiteilijat ovat ottaneet haasteen vastaan, arjesta tutut esineet kuten cd-levyjen kannet, muovipullot, koeputket, lelut, papiljotit ja tiskiharjat ovat uudessa kontekstissaan kertomassa kuluttamisen koko kuvasta. Näyttelyssä otetaan kantaa, lähtökohtana on usein materiaalin alkuperä ja sen luoma näkökulma globaalin ongelman asetteluun. Muovi on todellakin aikamme kristallia, kuten useat työt osoittavat. Kristalli taas on rikkauden symboli, jolla on oma siirtymänsä magian ja kyynelten maailmassa. Näyttelyn lähtökohta on tavallaan pelkistetty Marjaana Nukarisen työssä Kruunu (2009). Sisääntulotilaa hallitseva työ on tehty koeputkista, muovikirjaimista, muovipalloista ja metallista. Muovikirjaimin teoksen kehälle kirjoitettu lause Noli turbare circulos meos (kreik. Me mou tous kyklous taratte) sanoo itse asiassa länsimaisen muovikulttuurin syntysanat. Ne lausui syrakusalainen Arkhimedes, matemaatikko, filosofi, tutkija ja insinööri, jonka ajatusten pohjalle perustuu oma luonnon- ja tekninen tieteemme ja kulttuurimme. Lause kuuluu suomeksi: Älä sotke ympyröitäni! Marjaana Nukarinen: Kruunu (2009). Esinekooste. Häpeäpenkki ja hopeapikari Uudenkaupungin museossa avautuu ensi keskiviikkona kello 18 näyttely Uudenkaupungin seurakunnan kirkollisesta esineistöstä. Näyttely ”Häpeäpenkki ja hopeapikari” esittelee vuoden alussa aloittaneen uuden seurakunnan arvokasta kirkollista esinehistoriaa. Museon näyttelyssä esineitä on kaikista eri kappeliseurakunnista: Pyhämaasta, Kalannista, Lokalahdelta ja Uudestakaupungista. Näyttely jakautuu kahteen osaan, sillä osa näyttelystä on U:gin vanhassa kirkossa. Siellä esitellään ennen kaikkea hautausperinteeseen liittyviä esineitä. Kesänäyttely Häpeäpenkki ja hopeapikari on avoinna Uudenkaupungin kulttuurihistoriallisessa museossa (Ylinenkatu 11) 27.5.-2.10. Vanhassa kirkossa oleva näyttelyn osa on avoinna 1.6.-19.8. Avoinna kesä-elokuussa arkisin 10-17, ke 10-20, viikonloppuisin 12-15. Muina aikoina ti-pe 12-17. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Uudenkaupungin seurakunnan ja museon kanssa. Näyttelyn tutkimustyöstä ja esinevalinnoista on vastannut historian opiskelija Lauri Viinikkala. Kustavin kirjallisuusyhdistys ry:n järjestämä Volter Kilpi Kustavissa –kirjallisuusviikko pidetään heinäkuisessa Kustavissa 17.7.-26.7. Ensi kesän kirjallisuusviikolla on tarjolla erittäin monipuolinen ja poikkeuksellisen laaja ohjelma. Yhdennentoista Kilpi-viikon ohjelma koostuu totuttuun tapaan yleisöluennoista, Yövieraat-teatterin esityksistä ja retkistä, unohtamatta myöskään perinteistä talonpoikaisveneiden purjehduskilpailua. Yleisöluennoilla kuullaan kirjailijoiden ja kustantajien monista rooleista. Ääneen lukeminen ja erilaiset lukupiirit, sekä digiajan vaikutukset kirjalliseen työhön ja harrastuksiin ovat myös aiheina. Lisäksi muistellaan Yövieraat-teatterin taivalta kirjallisuusviikkomme huikean suosittuna vetonaulana, jota se on tänä vuonnakin, viimeisen kerran. Luentojen aiheina on tarjolla mielenkiintoisia ja ajankohtaisia nimiä. Kirjallisuusviikolle saapuu tuomaan terveisensä tänä vuonna muun muassa murrerunoilija Heli Laaksonen. Akateemikko Päiviö Tommila luennoi jälleen Suomen sodan vuodesta 1809. Luentoa seuraa viime vuonna suuren suosion saavuttanut meriretki Suomen sodan meritaistelupaikoille Kustavin rannikkovesillä. Tällä kertaa myös retken painopiste on vuodessa 1809. Lisäksi luvassa on muun muassa retki Isokarin majakkasaarelle, meriretki Kustavin upealle Ströömille sekä tietysti perinteinen teatteriretki Katanpään linnakesaarelle, jossa Yövieraat-teatteri esittää tällä kertaa yhteensä neljä näytelmää. Tänä vuonna Kilpi-viikolla on erityisesti esillä ääneen lukeminen. Aihe tulee esiin monella tavalla ohjelmassa. Järjestäjät kertovat, että lippuja on myynnissä aikaisempaa enemmän ja että ne kannattaa silti varata ennakkoon. Yövieraiden viimeinen vierailu merkitsee sekin melkoista teatterin ja kirjallisuuden ystävien virtaa heinäkuussa Kustaviin. Kustavin kirjallisuusyhdistyksen on tähän mennessä saanut tukea järjestelyihin Kustavin kunnalta, Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiöltä, Vakka-Suomen Osuuspankilta, Varsinais-Suomen taidetoimikunnalta ja Opetusministeriöltä. SÄÄKSIKAMERA Turun amk:n NatureIT projektin sääksikamera Nauvossa. Merikotkat valtasivat sääksien pesän alkukevään aikana. Pesän alkuperäiset omistajat ovat jo palanneet pesälle. Seuraa tapahtumia pesällä. Poliisiuutiset www.poliisi.fi Crusell Music Festival www.crusell.fi 25.7.-1.8.2009 Uusikaupunki Finland Teemana Profeetat vierailla mailla eli emigranttisäveltäjät. Jukka Perko sax with Virtuosi di Kuhmo. Säveltäjävieraana Kirmo Lintinen. International Clarinet Competition. Sallinen: Chamber Music VII op. 93, ”Cruselliana” Pärt: Fratres Ligeti, Varese, Lindberg, Rautavaara, etc. Helsinki Commission Baltic Marine Environment Protection Commission www.helcom.fi MUUT LINKIT Paikallisuutisia Uutisia reaaliajassa Kuunari Helena matkalla Itämeri nyt Puhdas Itämeri Mennään luontoon Saaristo (liikenne ja aikataulut) Webkamerat Etelä-Suomen kelikamerat Vanha Vesitorni, Uki BLOGIT Salakuunneltua Lue mitä ihmiset puhuvat Suomen busseissa, toreilla ja kaduilla. Mielenkiintoisia, hauskoja ja kummallisia juttuja. Et ole turvassa missään. Kaikki mitä sanot voi tulla (ja tuleekin) julki. Pupulandia 24-vuotiaan juttuja ja pohdiskelua tyylistä, muodista, kauneudesta ja kaikesta sen sellaisesta. Nainen ratissa Taksikuskiksi ryhtynyt nainen tilittää ammattiinsa liittyvistä asoista ja vähänmuustakin. Ruokaohjeita ja herkkuja a la Marie Helppoja ja hyviä ruokia ja leivontaohjeita kuvien kera. Rentukka. Raasepori, 17.5. Kuva: Gun-Britt Väänänen. Mustikat ja käet kääntävät kevään kesäksi UU 29.5.2009 Kevät etenee reippaasti kohti kesää koko maassa. Luonto-Liiton Kevätseurantaan lähetetyt havainnot kertovat toukokuisten kevätlajien olevan hyvin aikataulussa. Kuudennen seurantaviikonlopun (23.-24.5.) eniten ilmoitettuja lajeja olivat mustikka, tuomi, käki ja haarapääsky. Toukokuu oli erityisesti kukkien runsastumisen aikaa, ja monet kauniit kasvit ovat ilahduttaneet kevään seuraajia ympäri maata. Mustikan, tuomen, käenkaalin ja rentukan kukinta on hyvässä vauhdissa, ja kielotkin avaavat jo nuppujaan monin paikoin. Vuoden teemaan, perinnemaisemiin liittyvistä lajeista keto-orvokit kukkivat jo Raahessa saakka, ja ensimmäiset omenapuiden ja kulleroiden kukat on nähty maaneteläosissa. Kevään eteneminen näkyy kasvien ansiosta maisemassa muutenkin. Koivunlehdet ovat puhjenneet hiirenkorville jo Kittilässä saakka, ja myös laitumet ovat alkaneet viheriöidä - havaintoja laiduntavista lehmistä ja lampaista on ilmoitettu sieltä täältä. Vaikka osa kotieläimistä pääsee ulos ympäri vuoden, on kesälaitumelle pääseminen aina riemukas tapahtuma erityisesti uusille karitsoille ja vasikoille. Myös eläimille toukokuu on kiireistä aikaa. Muuttolinnuista erityisesti käet ja haarapääskyt ovat runsastuneet, ja kirjosieppojen ja pajulintujen laulunsäkeet kuuluvat äänimaisemaan jo lähes koko maassa. Kevätseurannan lintulajien myöhäisin saapuja, kiitäjiin kuuluva tervapääsky on tullut Suomeen suurin joukoin viimeisen kahden viikon aikana. Ensimmäiset ovat ehtineet jo Kemiin ja Simoon saakka. Kevätseuranta jatkuu vielä kesäkuun alkupuolelle. Viimeinen seuranta on 6.-7.6. mutta senkin jälkeen kannattaa vielä lähettää ensihavaintoja paitsi Pohjois-Suomesta, myös Etelä-Suomen myöhäisimmistä kevätlajeista kuten oravanmarjasta, kielosta, kullerosta ja tervapääskystä. Luonto-Liiton valtakunnallisessa Kevätseurannassa tarkkaillaan yli 40 kasvi- ja eläinlajin ilmestymistä ja yleistymistä kevään aikana. Kaikki luonnosta kiinnostuneet voivat ilmoittaa havaintojaan seurantalajeista Luonto-Liittoon internet- ja paperilomakkeella sekä tekstiviestillä. Havainnot kerätään yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa, ja YLE:n Aamu-tv kertoo havaintojen perusteella kevään etenemisestä joka toisena torstaina klo 7.55. Kevätseurantaan liittyviä kuvia voi lähettää Suomen luonnonsuojeluliiton Ikkuna Suomen Luontoon -sivustolle. Kevätseurannan ruotsinkielisestä toteutuksesta vastaa Natur och Miljö. Kevätseuranta 2009 järjestetään yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton ja VR:n yhteisen perinnemaisemien hoitohankkeen kanssa. www.luontoliitto.fi/kevatseuranta KAAVOITUSKATSAUS Uudenkaupungin hallinto- ja kehittämiskeskuksen kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöosasto on valmistellut kaavoituskatsauksen 2009-2013. Vuosittain laadittava katsaus kunnassa ja maakuntaliitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista pannaan virallisesti esille. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä kaavoituksesta on tullut vuorovaikutteista. Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitetaan riittävän ajoissa osallisille. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Kaikista vireille tulevista asemakaavoista on laadittu lain mukaiset osallistumis- ja arviointisuunnitelmat. Kaupunginlahti kehittyy www.uusikaupunki.fi/kauplaht Kitaristi oli onnistuneen konsertin jälkeen matkalla kotiin. Australiassa, jossakin New South Walesin kolkassa. Yöllä kaikki ravintolat olivat kiinni. Oli pakko poiketa hampurilaistaikkaan, sillä nälkä oli kova. -Mitähän sitä tilaisi, pohti kitaristi katsellessaan listaa tiskin yläpuolella. Tarjolla oli tavallisia hampurilaisia, juustopurilaisia, kanapurilaisia. Viimeisenä listassa luki selvästi ”guitarburgers”. Piti kysyä tarjoilijalta. -Se on todella hyvää, siinä on lisukkeena oikein hyvää majoneesia ja paljon, kuului vastaus. Kitaristi otti ”guitarburgerin”, mutta huomasi sen tavalliseksi hampurilaiseksi. Majoneesi oli hyvää, mutta yht'äkkiä sitä valahti aikamoinen läjä kitaristin rinnuksille. Ei auttanut muuta kuin puhdistaa pilaantunut paita ja uusi takki. Harmitti. Kitaristi meni kuitenkin kysymään, miksi purilaista kutsutaan niin kuin kutsutaan. -Miksi, eihän se ole edes kitaran muotoinen? -No katsos kun jokainen, joka sen syö, alkaa pyyhkiä vimmatusti etumustaan. Siksi sanomme sitä kitaraburgerksi. Kitaristi Michael Fox Crusellissa 10.5. * -Vaimolta olen jo saanut luvan ostaa Fisker Karman. Metson tj Jorma Eloranta Turun Sanomissa 1.5. * -Olin Loviisassa puhujamatkalla. Yht'äkkiä sattui sähkökatkos (vaikka Loviisassa oltiinkin) ja sali pimeni. Luulin jo puhuvani tyhjälle salille, mutta pidin silti puheeni loppuun. Kun valot syttyivät puheen lopussa, sali todella oli tyhjä lukuunottamatta yhtä kuulijaa. Etupenkissä istui mies, jolle sanoin että tehän vasta olettekin herrasmies. -En tiedä mitä minä olen, mutta pianhan nähdään oletteko te herrasmies. Minä olen näet seuraava puhuja, vastasi etupenkin mies. Kansanedustaja Kimmo Kiljunen Uudenkaupungin torilla 1.5. * 10 triljoonaa euroa oli maailman bruttokansantuotteeseen vaikuttavan tuotannollisen reaalipääoman arvo vuonna 1980. Samaan aikaan kasinotalouden finanssipääoman (raha, arvopaperit ja futuurit) arvo oli likimain yhtä suuri. Mutta toissa vuonna tuotannon arvo oli enää 6 prosenttia finassipääoman arvosta, joka oli noin 175 triljoonaa euroa. Tuotannon ulkopuolisesta pelirahasta ei siis ole pulaa. Parhammillaan pelirahalla voi myös hyödyttää reaalituotantoa, mutta nerokkaita pelureita ei juuri löydy. On mukavampi pelata kuin tehdä tehdasvierailuja. Peliraha sentään loi teollisuuteen tyytyväisyyttä, mutta tuotekehitys ja tulevaisuus unohtuivat. Itse asiassa finanssipääoma on jo hävittänyt itsestään noin neljänneksen eli 45 miljoonaa euroa. Peliraha loi itselleen omat markkinat ja toimivat markkinavoimat. Finanssimarkkinoiden laskusuuntaus jatkuu ja vastatoimia sen seurauksille kutsutaan globaaliksi talouden elvytykseksi. Vapun 2009 teema, kapitalismin kriisi, on siis se, jota hallitukset on kutsuttu paikkaamaan. Sitä paikataan sadoilla miljardeilla autoteollisuudelle, mutta sen seurauksena päädytään myös karsimaan koululaisten tykötarpeita ja yksityistämään hoiva-alaa ja terveydenhuoltoa. Bremenin yliopiston poliittisen taloustieteen ja talouspolitiikan professori Jörg Huffschmid sanoi EU:n parlamentin vasemmistoryhmässä, että finanssipääoma on saatava sääntelyyn. Vähin mitä pitäisi tehdä, on panna sen liikkeet verolle, ja estää sen suora määräysvalta hallituksen ja yhteiskunnan hankkeissa. Sääli että kunnatkin ovat menneet halpaan, omassa kriisissään ne korvaavat teollisuudelle pelirahaa, jonka finanssipelurit katsovat tarvitsevansa arvonmenetyksiä korvaamaan. Muuten, triljoonassa on 18 nollaa. Triljoona on miljardi miljardia. Kesän toritapahtumat (Tul toril) alkoivat kevättorilla ja jatkuvat lauantaisin koko kesän. Jenni Stenman hymyili kilpaa ensimmäistä toritapahtumaa suosivassa kesäsäässä. Tul toril - kesä Uudenkaupungin matkailutoimi ja Turun ammatikorkekoulussa opiskeleva Jenni Stenman ovat panemassa Uudenkaupungin torin kesään vauhtia ja meininkiä. Tarkoitus on luoda kesälauantaisin torista tapahtumapaikka, josta jää kävijöille hyvä kokemus ja mielenkiinto tulla muutenkin asioimaan kaupungin keskustaan. Uudenkaupungin torin ”ideaparkki” sijoittuu linja-autoaseman puoleiseen osaa. -Muu perinteinen toritoiminta pysyy ennallaan, samoin uudet markkinamyyjät maksavat normaalin pienen torimaksun. Torille tullaan aiheitten mukaan, milloin saunomaan, milloin tutustumaan teatterien tarjontaan tai ostamaan rompetta moottoritorilta. Tul toril Puutarha ja mökki, piha ja rakentaminen 16.5., Kierrätys, ekotori 23.5., Moottoritori/Merefestitori 6.6., Teatteritori 13.6., Puuhatori/Pelle&NukkePäivät 27.6., Saunatori, kauneus, hyvinvointi 4.7., Yötori (klo 20-24) 11.7., Taitotori, käyttöesineitä, taidetta 18.7., Musiikkitori/Crusell-viikko, soittimia, vinyylejä, musiikkikirppis, viikon taiteilijoita 25.7., Tuoretori, kesän sato, vihanneksia, lähiruokaa 1.8., Wanhantavarantori, antiikki, sisustus, nostalgiaa 8.8., Puhtitori, yhdistykset ja harrastukset esitttäytyvät 15.8., Kalatori, kapakalaa, etanoita, silakkaa 22.8. ja Lähitori/Venetsialaiset, Rauhankaupunki, Pytinkien Paris, lähituottajat, markkinat 29.8. Kysy Jenni Stenman 050-4026879 jenni.stenman@uusikaupunki.fi Matkailuoppaat Kesä alkaa Merefesteiltä Uudessakaupungissa on tällä hetkellä 17 auktorisoitua matkailuopasta. Kaupunkiin muualta saapuvien ryhmien lisäksi oppaat opastavat mielellään myös paikkakunnan omia ryhmiä, yritysten, yhdistysten ja erilaisten järjestöjen vieraita ja tietysti myös paikkakuntalaisia. Opastuskierroksen voi tehdä monella tapavalla; leppoisasti linja-autolla, kävellen keskustassa tai vaikkapa polkupyörillä, jos ryhmä niin haluaa. Välttämättä ei tarvitse olla liikkeellä, sillä oppaan voit tilata myös paikan päälle kertomaan Uudestakaupungista. Tunnin opastuksen hinta on arkisin 40 euroa ryhmältä. Opastuksen voi varata kaupungin matkailutoimistosta tai ottamalla suoraan yhteyttä itse oppaaseen. Uudenkaupungin matkailuoppailla on nyt juhlavuosi. Yhdistys täyttää 20 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi opasyhdistys ja kaupungin matkailutoimisto järjestävät Merefesteillä la 6.6.2009 kaksi maksutonta kiertoajelua. Opastettu kiertoajelu kestää noin tunnin ja lähdöt ovat klo 11.00 ja 12.30 U:gin linja-auto asemalta. Ei ennakkovarauksia: 50 ensimmäistä mahtuu kumpaankin kiertoajeluun! Crusell-viikolla oppaat järjestävät opastettuja kävelykierroksia ma 27.7., ke 29.7. ja pe 31.7. Lähtö Pakkahuoneen vierasvenesatamasta klo 11.00. Lipun hinnan, 4 euroa, voi maksaa oppaalle paikan päällä. Historiapainotteisen kierroksen kesto on noin kaksi tuntia. Tämän kesän uutuutena on rooliopastettu kävelykierros. Sanni Winter johdattaa kaupungin historiaan pe 28.8. Rooliopastuskierrokset lähtevät Pakkahuoneen vierasvenesatamasta klo 17.00 ja klo 19.00. Lipun hinnan, 4 euroa, voi maksaa oppaalle paikan päällä. Kierroksen kesto on 1,5 tuntia. Sanni Winter (k. 1938), oli kauppalaivuri Henrik Berglundin viisilapsisen perheen kuopus. Herman Winterin kanssa avioitunut Sanni Winter oli ensimmäinen seminaariin lähtenyt uusikaupunkilainen nainen. Hän opiskeli Jyväskylässä opettajaksi, opinnot rahoitti hänen veljensä Frans. Sanni Winter perusti Uuteenkaupunkiin mm. kirjakaupan. Pytinkien paris tapahtumassa 29.–30.8. on kumpanakin päivänä 1,5 tunnin mittainen opastettu kävelykierros. Lipun hinta on 4 euroa ja lähtö Pakkahuoneelta klo 11.00.